Ve­ron­ke­ven­nyk­set vah­vis­ta­vat jul­kis­ta ta­lout­ta

Vaikka nykyinen hallitus on keventänyt verotusta, seuraavan hallituksen pitää pyrkiä lisäämään veronkevennyksiä edelleen, jotta työnteko ja yrittäminen saadaan nykyistä kannustavammaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) katsoo, että jos tuloverotus alenee, myös valtion tulot paranevat päinvastaisista puheista huolimatta.

Vaikka nykyinen hallitus on keventänyt verotusta, seuraavan hallituksen pitää pyrkiä lisäämään veronkevennyksiä edelleen, jotta työnteko ja yrittäminen saadaan nykyistä kannustavammaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) katsoo, että jos tuloverotus alenee, myös valtion tulot paranevat päinvastaisista puheista huolimatta.

"Veroja on alennettu kymmenen viime vuoden aikana kuudella miljardilla eurolla, mikä on tuottanut valtiolle 25 miljardia, eli hyvinvointipalveluja ei ole sen takia rapautettu lainkaan. Valtiolle veroalennuksista kertyvät rahat saadaan lisätyön tuottamista verotuloista, uudesta yritystoiminnasta ja pienentyneistä sosiaalimenoista, kuten työttömyyskorvaukset", sanoo EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs.

Joukko liiton johtajia vieraili lauantaina Oulussa kertomalla alueen kansanedustajaehdokkaille näkemyksistään ja tavoitteistaan tulevalle eduskuntakaudelle. Keskustelutilaisuus oli yksi kuudesta, joita EK pitää suurissa kaupungeissa ennen vaaleja. Ehdokkaille puhuttiin energiapolitiikasta, verolinjauksista, työpaikkojen luomisesta ja ilmastonmuutoksesta.

Fagernäs sanoo, että ennen viime vaaleja keskeiset puolueet eivät halunneet ottaa teemoikseen niitä asioita, joita elinkeinoelämä piti tärkeänä. Vaaliteemat keskittyivät hänen mielestään liiaksi tuloerojen kaventamiseen. Kuitenkin hallitus on toteuttanut monia uudistuksia, joita elinkeinojärjestöt tuolloin ajoivat.

Muun muassa tehdyt veronkevennykset ja valtiontalouden kunnossapitotoimet ovat olleet EK:n mieleen. Työllisyyden parantaminen ja työttömyyttä purkava rakennemuutos eivät ole onnistuneet liiton mielestä kovin hyvin.

Nykyisellä hallituksella on ollut turvanaan Fagernäsin mukaan taloudellinen noususuhdanne, jota Suomi on osannut käyttää hyväkseen neljän vuoden aikana. Seuraava hallitus saa eteensä kovat haasteet, sillä taloudessa on odotettavissa notkahdus.

Yksi työllisyyteen ja tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä on koulutuksen ja sen tarpeen kohtaamattomuus. Suomessa tavoitellaan korkeakoulutettujen suurta osuutta, mutta ammattiosaajista on yhä paheneva pula.

EK korostaa edelleen kannustinloukkujen purkamista. 20 prosenttia työttömistä on nyt kannustinloukussa, mikä merkitsee 50 000:tä ihmistä. Lääkkeeksi järjestö tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista työsuhteen keston mukaan: mitä pidempi työsuhde on takana, sitä parempi työttömyysturva. Nykyistä matalampi irtisanomissuoja parantaisi EK:n mielestä työllisyyttä ja työllistymistä.

Julkisen talouden ongelmiin EK ehdottaa palvelujen ulkoistamista ja kilpailuttamista. Mitkä tahansa nyt kuntien ja valtion tarjoamat sosiaalipalvelut voidaan tuottaa yksityisin voimin, mikä tehostaa palveluja ja säästää julkisia kustannuksia.

Ilmoita asiavirheestä