Helsinki
Suomella on hyvin varaa parin miljardin veronalennuksiin, arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat ja kehottavat valtiota varuilleen kansainvälisen verokilpailun takia. Tutkijat julkaisivat tiistaina keskustelupohjaksi laajan analyyttisen teoksen "Verokilpailu ja Suomen verojärjestelmä".
Valtiontalouden ylijäämä on 2,5 miljardia, huomauttaa VATT:in johtava ekonomisti Seppo Kari. Joten hänestä realistinen tavoite veronkevennyksille on 2 miljardin euron luokkaa: "Siihen olisi mahdollisuuksia ilman, että tarvitsisi turvautua velanottoon."
"Jonkinlaisiin veronkevennyksiin näyttää olevan varaa ilman, että hyvinvointivaltiota pitää purkaa", toteaa myös VATT:in tutkimusprofessori Jaakko Kiander. Hän arvioi ajan olevan helpotuksille juuri nyt mitä parhaimman. Sillä taloutta ei uhkaa ylikuumentuminen.
"Ylijäämäinen talous on tulevaisuuteen siirrettyjä verohelpotuksia", Kiander muistuttaa.
Ansiotuloverotuksen ohella tutkijat ehdottavat alennuksia esimerkiksi arvonlisäveron taholla. Siellä kevennykset pitäisi suunnata etenkin ravintola-alalle.
Periferiassa uhka
Ansiotuloverojen alentamisesta saattaa muodostua jopa eräänlainen kohtalonkysymys Suomelle. Erityisen vakavasti kansainvälinen verokilpailu pitäisi ottaa periferiassa ja pienillä kotimarkkinoilla, kuten Irlannissa ja Suomessa, Kari huomauttaa: "Yrityspääoma ja yritysten avainhenkilöt liikkuvat helposti."
Veronalennuksiin kutsuu sekin, että tutkijoiden mukaan kaikki veronalennukset vauhdittavat kasvua. Työn verottamisen keventäminen on lähiaikoina myös lähes ainoa keino parantaa työllisyyttä.
Kun työllisten määrä kasvaa, puolet tuotosta virtaa veroina suoraan julkisen sektorin kassaan. "Se on automaatti, joka rahoittaa itsensä puoliksi", Kiander sanoo.
Esimerkiksi 100 000 ihmisen työllistyminen vahvistaisi julkista sektoria siinä määrin, että kokonaisveroastetta voitaisiin laskea 1,5 prosenttiyksikköä.
Jos yritysverotus onkin ollut 1990-luvun uudistusten jälkeen suhteellisen kilpailukykyistä, niin ongelmallisena tutkijat pitävät pk-yritysten verotusta. "Huoli yrittäjyyskannusteista on oikea ja aito", Kari sanoo.
Pk-yrityksiltä puuttuvat verohuojennukset. Erillinen pääomatuloverotus taas voi jopa johtaa siihen, että pienituloisen yrittäjän veroaste ylittää saman verran tienaavan palkansaajan veroasteen. Osinkoverotusta on siksikin mietittävä tarkkaan.
Keskustelun pohjaksi
VATT:in tutkijoiden mukaan suomalainen verokeskustelu on olematonta. Yhtenä syynä heikkoon keskusteluun pidetään sitä, että se on ollut pitkälti juristien käsissä. Jo Norjassa mielipiteiden vaihto on paljon tasokkaampaa, analyyttisempää ja tieteellisempää, tutkijat toteavat. Sieltä he ovat tuoreeltaan löytäneet myös uuden mielenkiintoisen optioverotusmallin.
Laajan veroteoksen - toimittajina ovat edellämainittujen lisäksi Reino Hjerppe ja Panu Poutvaara - tarkoituksena onkin juuri verokeskustelun tason kohottaminen. 440-sivuinen kirja on tämän takia lähinnä järjestelmien laatuun - niin tulo- ja yhtiöveroihin, kulutukseen, kansainväliseen kehitykseen kuin verohelpotusten mahdollisuuksiinkin - pureutuva perusteos, mutta ilman suuria ratkaisuehdotuksia.
Jatkoa varten VATT aikoo työstää myös kvantitatiivisia malleja.