Pääkirjoitus

Ve­ron­alen­nuk­sia tar­vi­taan yhä

Poliitikot ovat taloudellisen tilanteen säikäyttäminä peräytyneet verolupauksista. Uusi hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin pakon edessä: ainakin ansiotulojen verotusta on kevennettävä monista eri syistä.

Poliitikot ovat taloudellisen tilanteen säikäyttäminä peräytyneet verolupauksista. Uusi hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin pakon edessä: ainakin ansiotulojen verotusta on kevennettävä monista eri syistä. Valtiontalouden taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on liittynyt Veronmaksajien keskusliiton ja muiden veronkeventäjien joukkoon. Tutkijat kehottavat päättäjiä alentamaan työhön kohdistuvaa verotusta. Tutkimusprofessori Jaakko Kiander huomautti verotusta koskevan kirjan julkistamistilaisuudessa hiljattain, että varaa veronkevennyksiin on ilman, että hyvinvointivaltiota pitää purkaa. Jo parin prosentin talouskasvu sallisi tuntuvat verohelpotukset.

Kianderin liittyminen veronkeventäjien joukkoon on merkittävää. Hän on arvostettu tutkija, joka kannattaa perinteistä elvytystä. Työn verotuksen kevennys juuri tässä suhdannetilanteessa olisi paikallaan, lisäisihän se kotitalouksien ostovoimaa. Nyt ei myöskään ole vaaraa ylikuumenemisesta eikä inflaatiosta, toisin kuin nousukaudella voisi olla.

Työttömyyden alentaminen ja työllisyyden lisääminen ovat Suomen kohtalonkysymyksiä. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja, joilla rakenteellinen työttömyys nujerretaan. Poliitikkojen tehtävänä hyväksyä kipeätkin keinot.

VATT:n mukaan työn verotuksen kevennys on lähes ainoa keino parantaa työllisyyttä. Tämän puolueet ovat unohtaneet autuaasti vaalikampanjan aikana. Vielä vuoden alussa kolmen suuren puolueen johtajat liputtivat veronkevennysten puolesta, mutta nyt lupauksia on vedetty takaisin ja sidottu veroale talouskasvuun.

Suomella on varaa alentaa tuloveroja myös ensi vaalikaudella. Valtiontalouden ylijäämä viime vuodelta oli tilastokeskuksen mukaan 2,4 miljardia euroa, ja periaatteessa jo sillä voisi rahoittaa kohtuulliset veronalennukset. Kun työllisten määrä kasvaa, puolet tuotosta virtaa veroina julkisen sektorin kassaan. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi sadantuhannen ihmisen työllistyminen vahvistaisi julkista sektoria niin, että kokonaisveroastetta voisi laskea 1,5 prosenttiyksikköä.

Työhön kohdistuvaa verotusta voidaan alentaa kolmella tavalla. Tuloveron alennukset nostaisivat kuluttajien ostovoimaa, lisäisivät kulutusta ja parantaisivat työttömyyttä. Toinen vaihtoehto on tukea yrityksiä alentamalla työnantajamaksuja. Kolmas vaihtoehto on työhön kohdistuvan arvonlisäveron kevennys.

Kansainvälinen verokilpailu on jo alkanut. Erityisen vakavasti verokilpailu pitää ottaa EU:n periferiassa ja pienillä kotimarkkinoilla, kuten Suomessa ja Irlannissa. Yritysten pääoma ja avainhenkilöt liikkuvat vikkelästi maasta toiseen.

Ansiotuloverojen alennuksen jatkaminen on Suomessa tärkeää. VATT:n mukaan tuloveroja on alennettava kaikissa tuloluokissa ja ylin rajaveroaste on pudotettava 50:een. Samaa mieltä oli Lasse Arvelan verotyöryhmä. Ehdotukset vahvistaisivat työllisyyttä ja kasvua, parantaisivat Suomen kilpailukykyä yritysten ja koulutetun työvoiman sijaintimaana.

Yritysverotus saatiin kilpailukykyiseksi Esko Ahon porvarihallituksen aikana. Nyt ongelmana on pienten ja keskisuurten yritysten verotus. Pk-yrityksillä ei ole verohuojennuksia. Jos osinkotuloille säädetään kaksinkertainen verotus, pienituloisen yrittäjän veroaste voi nousta korkeammaksi kuin saman verran ansaitsevan palkansaajan verotus. Suunnitelmat osinkoverouudistuksesta on syytä nopeasti haudata ainakin tuossa muodossa.