Helsinki Hallitus ei tälläkään kertaa suostunut alentamaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Suomalaiset maksavat elintarvikkeistaan EU-maiden toiseksi korkeinta arvonlisäveroa: 17 prosenttia.
Van Tanska kiilaa Suomen edelle. Siellä vero on 25 prosenttia. Toisessa päässä on Britannia, jossa arvonlisäveroa ei peritä lainkaan. Arvonlisäveron alentamista on vaadittu jo useammassa budjettiriihessä, nyt myös nyt kesän 2003 riihessä.
Tilastot kertovat, että suomalaiset käyttävät ruokaan tuloistaan noin 15 prosenttia. Pienituloisilla ruokamenojen osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin tuloista.
Elintarviketeollisuusliitto on taistellut jo useita vuosia arvonlisäveron alentamiseksi 12 prosenttiin. Silloin se olisi vasta Ruotsin tasolla.
"Ruoan arvonlisäveron alentaminen vaikuttaisi tasapuolisesti kaikkiin kansalaisiin. Erityisesti lapsiperheet, joissa ruoan kulutus on suurta, hyötyisivät veron alentamisesta. Rahaa jäisi muuhun kulutukseen ja se taas synnyttäisi uutta työtä", perustelee Elintarviketeollisuusliiton uusi toimitusjohtaja Heikki Juutinen.
Juutinen aloitti Elintarviketeollisuuden ykkösmiehenä kesän alussa, kun edellinen toimitusjohtaja Kalevi Hemilä siirtyi Teollisuuden ja työnantajain TT:n toimitusjohtajaksi.
Arvonlisäveron alennuksen uskotaan siirtävän kulutusta pidemmälle jalostettuihin elintarvikkeisiin. Pidemmälle jalostetut tuotteet vaativat taas enemmän työtä.
Hallitus on lähtenyt vero-ohjelmassaan liikkeelle tuloverojen alentamisesta. Ensi vuoden budjetissa lasketaan ensimmäistä kertaa alkoholin ja tupakan valmisteveroja. Vuonna 2004 pitäisi olla yritysverotuksen jonkinlaisen alentamisen vuoro.
"Sen jälkeen verojen kevennysvara voi olla käytetty. Elintarviketeollisuus ei kuitenkaan aio muuttaa kantaansa. Jos emme saa nyt arvonlisäveron alennusta läpi, esitämme sitä seuraavaan, vuoden 2005 budjettiin", vakuuttaa Juutinen.
Tavoiteltu viiden prosenttiyksikön alennus vähentäisi valtion verotuloja nimellisesti noin 350 miljoonaa euroa. Verotulojen vähennys voi lopulta jäädä melko pieneksi, jos ihmisten eurot ohjautuvat ruoan sijasta muiden tavaroiden hankintaan.
Uudet EU-maat
ovat mahdollisuus
Elintarviketeollisuus pitää uusien EU-maiden tuloa mahdollisuutena eikä uhkana alalle.
"Uudet jäsenmaat tulevat avoimille markkinoille. Tuonti ja vienti vapautuvat. Vienti Suomesta uusiin EU-maihin helpottuu. Yhtenäinen EU-lainsäädäntö helpottaa myös yritysten perustamista uusiin jäsenmaihin, kun poliittiset riskit vähenevät", painottaa Juutinen.
Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat sijoittuneet jo hyvissä ajoin Baltian maihin ja jotkut jopa Puolaan. Niidenkin toiminta helpottuu yhteisen sisämarkkinan sisällä.
Juutisen mukaan Baltian maat houkuttelevat jatkossakin suomalaisyrityksiä puoleensa. Verottomuuden lisäksi yrityksiä kiinnostaa Viron Suomea halvempi työvoima.
"Leipomoita voi siirtyä Baltiaan. Leipomoissa työvoimakustannukset vaihtelevat 20 - 40 prosenttiin", arvioi Juutinen. Hän kertoo kannattavansa EU:n laajentumista.
Elintarvikeala
keskittyy
Kauppa keskittyy maailmanlaajuisesti entistä harvempiin kauppaketjuihin ja entistä suurempiin myymälöihin.
"Elintarviketeollisuuskin keskittyy. Kaupan hyllylle ei enää pääse kymmentä keskenään kilpailevaa brändiä. Sinne mahtuu vain muutama tunnettu merkki. Kaiken lisäksi kauppa haluaa lisää omia brändejään, niin sanottuja private label -tuotteita. Se on uusi haaste elintarviketeollisuudelle", painottaa Juutinen.
Kaupan omien merkkien osuus on nyt noin kahdeksan prosenttia valikoimasta. Suomessa suurin ja tunnetuin kaupan oma merkki on Pirkka. Omista merkeistään kauppa saa paremmat katteet kuin teollisuuden omista merkkituotteista. Kauppa tinkii omien merkkiensä valmistushinnan mahdollisimman alas. Toisaalta teollisuuden ei tarvitse mainostaa ja markkinoita kaupan omia merkkejä.
Juutinen myöntää, että kaupan neuvotteluvoima on keskittymisen ja ketjuttamisen myötä kasvanut.
"Kun ostajapuoli on tiukentanut rivinsä ja elintarviketeollisuudessa kustannukset ovat nousseet, niin seurauksena on ollut teollisuuden kannattavuuden heikentyminen tänä vuonna", muistuttaa Juutinen.
Ruoan hinnan laskua on siis turha odottaa? "Teollisuuden pitää saada kustannuksensa peitetyiksi. En näkisi ruoan hinnan alentamiseen muuta mahdollisuutta kuin arvonlisäveron laskemisen. Nyt on paineita elintarvikkeiden hintojen korottamiseen", vastaa Juutinen.
Lidl vaikuttaa
myös teollisuuteen
Päivittäistavarakauppa on joutunut seuraamaan Lidlin hinnoittelua. Juutisen mukaan saksalaisketjun vaikutus tuntuu myös elintarviketeollisuudessa.
"Nyt teollisuus ja kauppa miettivät yhdessä, kuinka tavara saadaan mahdollisimman joustavasti, oikea-aikaisesti ja edullisesti tehtaasta kaupan hyllylle. Tarkoitus on, että tavaran menekki voidaan ottaa huomioon jo tehtaan tuotannossa. Tehtaat tuottavat tavaroita juuri sen verran kuin niitä menee kaupaksi eikä makaamaan varastoon. Elintarvikeketju maatilalta tehtaaseen ja kauppaan on aikamoinen logistinen verkosto, onneksi tietotekniikka auttaa valtavasti sen hallitsemisessa", selvittää Juutinen.