Helsinki Asiantuntijat kannattavat voimallisesti palkkaverotuksen ja työn sivukulujen alentamista korkeana pysyneen työttömyyden korjaamiseksi, vaikka viime päivinä on varoiteltu myös alennusten riskeistä.
Suurimpana vaarana on pidetty valtion talouden tipahtamista miinukselle ja mahdollisuuksia rahoittaa julkisia palveluja. Verokevennyksiä kannattavien mukaan riskiä on turha liioitella ja nyt on viimeinkin uskallettava katsoa pidemmälle.
Tutkimusprofessori Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista muistutti STT:lle, että meillä on varaa kevennyksiin, sillä koko julkinen talous pysyisi veronkevennyksistä huolimatta ylijäämäisenä.
Kaavaillun suuruiset verokevennykset eivät hänen mukaansa myöskään vaaranna palvelujen rahoittamista.
- Veronkevennykset ehkä johtaisivat siihen, että meillä muutamana vuonna valtiontalous olisi alijäämäinen. Alijäämä jäisi kuitenkin aika pieneksi ja koko julkinen talous säilyisi ylijäämäisenä. Tilanne olisi edelleen paljon parempi kuin muissa EU-maissa, hän selvitti.
Kianderin mukaan korkea työttömyys on paljon suurempi ongelma. Se on voimavarojen haaskausta ja rokottaa kasvua.
Hän lisäsi työttömyyden olevan myös yksittäisten ihmisten kannalta ikävää, sillä se tuo mukanaan monesti muita ongelmia ja yhteiskunnasta syrjäytymistä.
Lisäksi Kiander huomautti, että verokevennykset ovat aina purettavissa. Siihen joutumista hän pitää kuitenkin pienenä. Hänen mukaansa maailmatalouden elpyessä alijäämän kurominen umpeen muutamassa vuodessa on helppoa.
Jos maailmantalous ei elvy toivotusti, tilanne on hänen mukaansa astetta vakavampi.
Jo nyt ollaan
menetetty
Jo 1990-luvun puolivälissä verotuksen työllisyysvaikutuksista voimallisesti puhunut Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen pitää suurempana riskinä sitä, ettei verotukseen ja muihin työmarkkinoiden rakenteellisiin heikkouksiin edelleenkään puututtaisi.
- Myös pääministeri Matti Vanhanen muistutti riskeistä, jos mitään ei tehdä, hän huomautti.
Vanhanen (kesk.) sanoi Veronmaksajien verotapahtumassa väläyttäessään mahdollisuuksia työn verotuksen edelleen keventämiseen, että riskinsä on siinäkin, ettei työllisyyttä saada korjattua nykyisillä keinoilla.
Tyrväinen selvitti aikanaan työttömyyden syitä muiden muassa teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssa ja Suomen Pankissa.
Tyrväisen mukaan paljon on jo menetetty, kun korkeaa verotusta ei ole lähdetty jo korjaamaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.
- Suuri talouspoliittinen virhe oli se, että ajan ja talouskasvun uskottiin hoitavan työttömyysongelman. Sen sijaan olisi pitänyt myöntää, että kyseessä on kansallinen hätätila ja sen korjaamiseen tarvitaan aktiivisia toimia, hän sanoi.
Kriitikot nollaavat
taloustutkimuksen
- Jos joku yrittää väittää, että verokiila ei olisi vahvasti kytköksissä työttömyysongelmaan, hän väittää että taloudellisen tutkimuksen tuloksilla ei ole mitään arvoa, Tyrväinen sanoi.
Hänen mielestään ollaan myös hakoteillä, jos väitetään, että väestön ikääntymisestä aikanaan seuraavien lisärasitusten vuoksi nyt olisi vaarallista keventää verotusta.
- Tänä päivänä oikein tehtyä verokiilan kavennusta pitää ajatella investointina tulevaisuuteen. Kun tämä investointi eli verokiilan kavennus tehdään järkevästi, se tuottaa enemmän työllisiä luomaan yhteistä jakovaraa tuleville vuosille, hän selvitti.
- Se luo enemmän kasvukykyä, hän jatkoi.
Lehmänkauppoja
ei pitäisi torjua
Tyrväisen mielestä veronalennuksia olisi pitänyt käyttää paljon rohkeammin osana työmarkkinaratkaisuja. Hänen mukaansa niillä olisi voitu ostaa maltillisempia tuloratkaisuja, mutta se ei sopinut pitkään valtiovarainministerinä toimineelle Sauli Niinistölle.
Tyrväisen mielestä SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen ehdotus veroratkaisujen siirtämisestä syksyyn olisi järkevä juuri tästä syystä.
Kianderin mielestä työttömyyden korjaamiseksi tarvittaisiin ensi vaiheessa 1-2 miljardin euron palkkaveron kevennyksiä. Tyrväinen on haluton antamaan lukuja, mutta Kianderin tavoin hän tukeutuu valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmän linjauksiin.
Ryhmä esitti viime vuonna yhteensä 4-5 miljardin kevennyksiä, joista runsaat 1 miljardia on toteutunut viime vuonna tehdyillä ratkaisuilla. Tyrväinen muistutti, että kokonaisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin veroratkaisut.
- Oikea taso on se, kun saadaan aikaan kokonaistaloudellinen kehitys, jossa olemme tyytyväisiä työllisyyden ja työttömyyden kehitykseen ja pystymme elämään valtiontaloudelle tulevien vaikutusten kanssa, Tyrväinen muotoili.
Hänen mukaansa olisi vain edettävä koko ajan ja haettava tasapainoa.
Tyrväinen muistutti suomalaisten kokonaisverorasituksen säilyneen kovana. Paavo Lipposen (sd.) hallitusten aikana tehdyt pienet korjaukset palkkaveron alennuksiin hupenivat osittain muiden verojen korotuksiin.
Veronalennuksista seuraavien työpanosten odotetaan poikivan uusia työpaikkoja erityisesti palvelualalle.
Kun rahaa jää enemmän käyttöön, sitä liikenee enemmän esimerkiksi asuntojen korjaamiseen sekä erilaisten tarvikkeiden tai palvelujen ostoon. Kun aikaisempaa suurempi joukko on töissä, verotuloja kertyy enemmän. Se lisää myös kysyntää.