Hallituksen veroratkaisujen lykkäämisestä tuloneuvottelujen yhteyteen syntyi kiivas väittely, kun eduskunta tiistaina kävi hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen kimppuun. Myös kuntapalveluista otettiin yhteen.
Suurimman oppositioryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz (kok.) syyti, että hallitus sysää vastuunsa työllisyyskehityksestä pois omasta sylistään ja pelaa nyt viivytyspeliä, jossa panoksena ja on työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunta.
Hän risti hallituksen budjetin "lykkääväksi budjetiksi", koska kaikki mahdollinen ja mahdotonkin on kytketty kolmikantaan. Opposition vasen laita syytti, että hallitus ei piittaa palveluista.
Kun valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) avauspuhe ei uponnut oppositioon, hän iski vastasyytöksen ja väitti kokoomuksen ja vasemmistoliiton sanovan "ei" kolmikantayhteistyölle. Molemmat kiistivät tämän.
Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen vakuutti puolueensa arvostavan kolmikantaa. Hallitus ei hänen mukaansa vain voi olla siinä äänetön yhtiömies. Katainen kummasteli, että nyt myös SDP:n eduskuntaryhmä ensimmäisen kerran niittasi veronkevennykset maltillisen tupon kyytipojaksi.
Zyskowiczin mukaan hallitus ottaa ison riskin, jos tuloratkaisua ei synny. Hän tiukkasi, mitä sitten veroille tehdään. Kokoomus kannattaa maltillisia veroratkaisuja.
Tuli tupoa tai ei valtiontalous ratkaisee liikkumavaran, Kalliomäki vastasi.
Ei avointa
valtakirjaa
SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Susanna Huovinen sanoi, että ryhmä ei anna valtakirjaa suurille veronkevennyksille. "Mahdollisilla kevennyksilläkin täytyy hakea parasta mahdollista työllisyysvaikutusta. Veronkevennykset eivät saa vaarantaa julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamista", Huovinen ilmoitti.
Hän kyseli myös, olisiko aika harkita osana tupoa aravalainaehtojen muokkaamista niin, että asuntojen vuokrat todella alenisivat.
Myös RKP suhtautuu tuloveronkevennyksiin varauksella. Ryhmänjohtaja Christina Gestrinin mielestä voisi harkita muitakin veronalennusvälineitä kuin tuloverotuksen keventämistä. Työantajamaksujen alentaminen tulisi rahoittaa valtion tuella ja panostuksen pitää olla satoja miljoonia euroja, Gestrin totesi.
Keskustan ryhmänjohtaja Timo Kalli piikitteli kokoomukselle, että hallituksen satsaukset opetukseen ja terveydenhuoltoon ovat jo selvästi vahvemmat kuin nykyinen oppositio esitti vaalien alla. Kalli nimesi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) budjettiesityksen perheiden, työllisyyden ja kasvun budjetiksi.
Vielä kesällä Kalli peräsi veroratkaisuja budjettiriihessä. Nyt hän ilmoitti olevansa vakuuttunut, että tupo-kytkyä kannattaa yrittää.
Vasemmistoliitto ja vihreät pitävät veronkevennyksiä uhkana hyvinvointivaltiolle. Kari Uotila (vas.) huomautti, että jatkuva palkkamaltti ja suuret veronkevennykset eivät ole edistäneet työllisyyttä.
Hän peräänkuulutti työnantajien ja omistajien vastuuta. Vihreiden Anni Sinnemäki esitti, että veronalennukset räätälöidään nostamaan pienipalkkaisten ostovoimaa.
Vanhasen hallituksen verolinja muistuttaa Uotilan mielestä Bushin verolinjaa ja "haiskahtaa uuskonservatiiviselta hyökkäykseltä hyvinvointipalveluja vastaan."
Hän epäili, että hallituksen salattuna tarkoituksena onkin julkisen sektorin pysyvä pienentäminen.
Hoitotakuu
arveluttaa
Kaikki puolueet ilmoittivat, että subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ei pidä puuttua. Hoitotakuusta näkemykset menivät jo ristiin.
Oppositio epäili, ettei siitä selvitä, vaikka peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) muuta todisteli.
Oppositio ei uskonut vakuutteluja kuntatalouden näkymien parantumisesta, vaan piti arvioita epärealistisena.
Bjarne Kallis (kd.) totesi, että korottamalla tupakka- ja alkoholiveroa ja perimällä pörssiveroa lyhytaikaisista voitoista voitaisiin pikaisesti palkata kymmenentuhatta uutta työntekijää hyvinvointipalveluihin.