Oulu
Elintarvikkeiden arvonlisäveron ja alkoholiverotuksen alentamiseksi on Suomessa kampanjoitu jo vuosikaudet. Tällaisten veronalennusvaatimusten takaa paljastuu kuitenkin ehkä enemmän löysää puhetta kuin tarkkaan punnittuja argumentteja, väittää Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi.
"Verokeskustelun taso ei maassamme ole kovin korkealla. Keskusteluun osallistuvat lähinnä vain sellaiset, joiden omakohtaiset edut ovat kyseessä", Suoniemi puuskahtaa.
Hän myöntää, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus ei ole sinänsä hullumpi ajatus, mutta jos asiaa tarkastellaan tulonjaon näkökulmasta, olisi tehokkaampiakin konsteja käytettävissä. Näitä ovat hänen mukaansa pienipalkkaisten tuloverojen alennus ja suorien tulonsiirtojen lisääminen kuten lapsilisien korotus.
Suoniemen mukaan julkisuudessa on esitetty ylimitoitettuja arvioita siitä, miten paljon ruuan arvonlisäverojen laskusta palaisi valtiolle muun kulutuksen myötä. Valtiovarainministeriön alustavien laskemien mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveron laskeminen 17 prosentista 12 prosenttiin pienentäisi valtion verotuloja noin 320 miljoonaa euroa. Kaupan keskusliitossa on arvioitu, että menetetystä verokertymästä yli puolet palaisi takaisin valtiolle lisäkulutuksen kautta. "Ehkä viidennes", Suoniemi heittää.
Alkoholinveron alennusta on vaadittu lähinnä ensi vuonna päättyvien tuontirajoitusten vuoksi, ja vaatimuksissa on viitattu Virosta Suomeen vyöryviin viinalasteihin. "Mutta miksi meidän pitäisi laskea alkoholiveroja? Kun alkoholin aiheuttamat haitat ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, eikö paremminkin voisi kysyä, onko kyseessä aliverotettu hyödyke?" Alkossa takavuosina tutkijana toiminut Suoniemi ihmettelee.
Hänen mukaansa alkoholiverotuksen nostolla voitaisiin hillitä ainakin kotimaasta ostetun viinan aiheuttamia haittoja.
Ruuan arvonlisäveron tai alkoholiveron laskemisen sijaan tutkimuskoordinaattorilta löytyy ymmärrystä palvelualojen arvonlisäveron alennukselle, tällä kun voisi olla työllisyyttä edistävä vaikutus.
Pontta
hintavertailuista
Ruuan arvonlisäveron alentaminen on koko kaupan "top kymmenen" -listalla pian valittavien päättäjien evästykseksi, myöntää Kaupan keskusliiton toimitusjohtaja Guy Wires. Tälle vaatimukselle ovat antaneet pontta eurohintavertailut, joissa Suomi on kerta toisensa jälkeen saanut sapiskaa kalliista hintatasostaan.
Hänen mukaansa ruuan arvonlisäveron alennus on perusteltavissa, koska se kohdistuisi kaikkiin kuluttajaryhmiin lapsiperheistä eläkeläisiin, ja lisäisi näin kuluttajien ostovoimaa. Wires on vakuuttunut siitä, että Kaupan keskusliiton jäsenkunta sitoutuisi alennukseen niin, että se myös tuntuisi kuluttajan kukkarossa saakka.
Wireksen mukaan ruuan arvonlisäveroa ei pidä jättää Suomessa edes 12 prosenttiin, vaan laskea noin 7 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä. Tätä nykyä elintarvikkeiden arvonlisävero on EU-maissa yleisimmillään 3-8 prosenttia, joissakin maissa jopa nolla prosenttia. Tosin Tanska verottaa elintarvikkeita maan yleisen verokannan mukaisesti 25 prosentilla.
"Toiveet eivät ole vastakkaisia tuloveronalennusten kanssa", Wires painottaa. Hän myöntää, ettei ruuan arvonlisäverotuksen ja alkoholiverotuksen alentamista voi toteuttaa samana vuonna. Näistä kiireellisempänä hän näkee viinaveron alennuksen. "Jos hintataso ei väkevissä laske ensi vuonna 30-40 prosenttia, silloin käynnistyy pakettiautoralli Viron ja Suomen välillä, ja myös harmaat markkinat menevät hallitsemattomiksi."
Siirtymäsäännös pysyväksi
Ruuan arvonlisäveron ja alkoholin valmisteveron alennusten vaikutuksista on lähinnä "erilaisia harjoitelmia virkamiesten papereilla", kerrotaan valtiovarainministeriöstä. Paineita alkoholiverotuksen alentamiseen on, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole, huomauttaa neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen.
"Nykyhallituksen linjana on ollut, että veronkevennykset tapahtuvat tuloverotuksessa", muistuttaa ylitarkastaja Marja Niiranen. "Elintarvikkeiden 17 prosentin arvonlisävero tarkoitettiin siirtymäkauden järjestelyksi, kun Suomi luopui aiemmasta liikevaihtoverotuksen mukaisesta järjestelmästä EU:hun liittyessään. Elintarvikkeiden arvonlisäveron piti pudota 12 prosenttiin vuonna 1998, mutta hallitus päätti tuolloin, ettei se ollut mahdollista valtiontaloudellisista syistä. Näin se jäi pysyväksi", hän kertaa mennyttä.
Verotulomenetysten korvaamisesta päättävät aikanaan poliitikot. Mahdollisia kompensointikeinoja ovat muun muassa muiden verojen korotukset ja säästöt. Valtio sai viime vuonna alkoholinverotuottoja vajaa 1,4 miljardia euroa.