Ylennykset: Tässä on re­ser­vin ylen­nyk­siä it­se­näi­syys­päi­vä­nä – katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set on ylen­net­ty

Ve­ro­hal­lin­non asian­tun­ti­jan mukaan ro­bot­ti­ve­ro voi hy­vin­kin olla Suo­mes­sa kohta totta

Microsoftin perustaja Bill Gates ehdotti kuluneella viikolla uutta roboteista kerättävän veron käyttöönottoa.

-
Kuva: ERIIKA AHOPELTO

Microsoftin perustaja Bill Gates ehdotti kuluneella viikolla uutta roboteista kerättävän veron käyttöönottoa.

Vastaavanlainen vero puhutti muutama päivä sitten myös Euroopan parlamentissa.

Gatesin mukaan yritysten verottaminen olisi tarpeen, sillä kehittyvä automatisaatio vie hänen mukaansa työpaikkoja.

Niin lääketieteeseen kuin kotikäyttöönkin tarkoitettujen robottien kysyntä tosiaankin on kasvussa.

Siitä, missä määrin työ on sen vuoksi todella katoamassa, ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä taloustieteilijöiden keskuudessa.

Suurimmassa vaarassa kadota ovat kuitenkin matalapalkkaiset työt.

Peltipurkit eivät korvaa ihmisiä

Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Johannes Koponen on Bill Gatesin kanssa eri mieltä.

Koponen näkee ongelmallisena sen, miten ihmisillä on taipumus ajatella robotteja vain peltipurkkeina, jotka korvaavat ajan myötä ihmiset.

– Robotit eivät tule ihmisten tilalle, vaan ne ovat työkaluja arjessa ja työssä. Suurin osa automatisaatiosta ei tapahdu fyysisten koneiden kautta, vaan esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien tai oikolukuohjelmien muodossa, Koponen sanoo.

Hän suhtautuu myös maltillisesti väitteeseen, että robotit korvaisivat ihmiset työntekijöinä.

– Meillä on väitetty, että keskipalkkaiset työt vaihtuvat matalapalkkaisiin töihin. Tällä kehityksellä on linkkejä automatisaatioon, mutta ei se ole ainoa syy, Koponen sanoo.

”Verotus hidastaisi robotiikan kehitystä”

Bill Gates on ehdottanut robottiverosta saatavien varojen suuntaamista sellaisille aloille, joiden työtä robotit eivät voi korvata.

Gates perustelee ehdotustaan sillä, että verotuksella pystyttäisiin hidastamaan automatisaation yleistyminen.

Robotit, verotus ja työpaikkojen katoaminen puhuttavat myös EU-tasolla. Euroopan parlamentti päätti tämän viikon torstaina kuitenkin hylätä ehdotuksen uudesta robottiverosta.

Ehdotuksen mukaan robottiveron tuotot oltaisiin voitu ohjata niiden työntekijöiden kouluttamiseen, joiden työn robotit ja automatisaatio ovat jo korvanneet.

Robottiteollisuus huojentui uutisesta, sillä veron uskottaisiin hidastavan robotiikan kehitystä ja uusia innovaatioita. Robottien kasvava kysyntä yrityksissä perustuu pitkälti juuri niiden tuomiin säästöihin.

Robottien verotuksen myötä jouduttaisiin Koposen mukaan tilanteeseen, jossa automaatio ei kalleutensa vuoksi enää kannattaisi.

Koponen antaa esimerkin Britanniasta, jossa ei hänen mukaansa enää rakenneta bensa-asemille uusia automaattipesulaitteita, sillä niiden tilalle on halvempaa palkata työntekijä hoitamaan samat tehtävät.

Koposen mukaan huolestuttavampaa onkin se, että automaatiolaitteiden korkealla verotuksella ajetaan ihmiset hoitamaan tehtäviä, joita automaattikin voisi hoitaa.

– Ei ole mielekästä ylläpitää ihmisille minkälaisia tahansa työpaikkoja, vaan kehittää verotusrakenteita, jotka ohjaavat kaikkia ihmisiä mielekkääseen työhön, Koponen sanoo.

Robottivero tulevaisuutta myös Suomessa

Koponen myös uskoo, ettei automatisaatio tulee vaikuttamaan työpaikkojen määrään ja verotukseen niin paljon kuin tällä hetkellä kuvitellaan.

Jos Koponen olisi kuitenkin väärässä ja työpaikat katoaisivat, katoaisi Suomesta samalla myös suuri osa julkisen sektorin rahoituksesta, sillä nykyinen verojärjestelmämme perustuu hyvin pitkälti juuri työn verotukseen.

Verohallinnon asiantuntijan Asko Torniaisen mukaan verotusta olisikin sen vuoksi tärkeä pohtia myös Suomessa.

Torniaisen mukaan verotukseen tarvitaan nyt uusia ratkaisuja, sillä nykymallilla ei jatkossa saada kerättyä tarvittavaa määrää varoja yhteiskunnan pyörittämiseen.

Siksi Torniaisen mukaan onkin korkea aika miettiä sitä, mistä veroja Suomessa tulevaisuudessa kerätään.

Vaikka automatisaatio ja robotiikka eivät hävittäisikään työpaikkoja täysin, niin ainakin ne muuttavat työn luonnetta.

Siinä vaiheessa robotiikka täytyy Torniaisen mukaan ottaa myös verotuksen kohteeksi.

– Uudistus voi hyvinkin tarkoittaa myös robotiikan verottamista. Muita vaihtoehtoja olisivat myös yleisemmin kiinteän omaisuuden verottaminen tai arvonlisäveron korottaminen.

Torniaisen mukaan on hyvinkin mahdollista, että koko verokertymän rakenne tulee muuttumaan tulevina vuosina merkittävästi.

– Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta se saattaa olla nopeampaa kuin kuvitellaankaan.

Eikä kyse ole pelkästä robotiikasta. Kun ansainta tapahtuu yhä enemmän verkossa ja pilvessä, niin paikka, jossa lisä-arvo syntyy, on vaikea määritellä.

– Joka tapauksessa verotuksen luonne muuttuu työn kehityksen myötä tulevaisuudessa oleellisesti. Jotain asialle pitää tehdä, sillä jollain tapaa hyvinvointivaltio on pakko rahoittaa.