Kansantalouden huippuasiantuntijat ovat eri linjoilla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen veronkevennysten riittävyydestä ja jopa niiden oikeutuksesta. Myönteisimmin veronkevennyksiin suhtautuu Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Hallitus lupaa vaalikaudella 1,1 miljardin tuloveron kevennykset ja päälle vielä inflaatiotarkistukset. Kumpikin paketti viedään tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin.
Lehtinen muistuttaa, että perusvähennyksen nosto 2 000 euroon tuo veronalennuksiin vielä 90 miljoonaa euroa lisää eli koko potti nousee 1,2 miljardiin euroon.
"Veronkevennyspaketti ei ole kuitenkaan riittävä. Etumerkki on oikea, mutta tämä paketti on puolet vähemmän kuin Vanhasen ykköshallituksen veronalennukset. Uusi hallitus olisi voinut jatkaa samaa tahtia kuin kolme edellistä hallitusta eli veroja alas kaksi miljardia euroa vaalikaudessa."
Lehtisen mukaan valtion verotulot ovat kehittyneet odotettuakin paremmin ja valtiontalous on ylijäämäinen.
"Suuruusluokka
on kohtuullinen"
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander on samoilla linjoilla Veronmaksajien Lehtisen kanssa.
Kiander laskee, että keskivertokansalaisen tuloveroprosentti alenee 1,5 prosenttiyksikköä tällä vaalikaudella.
Vanhasen ykköshallituksen aikana se laski kaksi prosenttiyksikköä.
"Suuruusluokka on kohtuullinen, ehkä työllisyyden parantamisen vuoksi hallitus olisi voinut laskea vielä enemmänkin palkansaajien tuloveroja", arvioi Kiander.
Kianderin mielestä eläkeläisten verotuksen alentaminen on lähes hukkaan heitettyä rahaa.
"Eläkeläisten veronkevennys ei osu kaikkein pienituloisimmille, vaan keskimääräistä paremmin toimeentuleville eläkeläisille eli heille, joilla eläke on yli 1 200 euroa kuukaudessa", Kiander sanoi.
Kianderin mukaan oikea suuruusluokka veronalennuksille olisi ollut noin 2,5 miljardia euroa vaalikaudessa, kuten hän talvella Kalevan haastattelussa esitti. Summan päälle hän laittaisi vielä inflaatiotarkistukset.
Hän toivoo uudelta hallitukselta kovia toimia rakennetyöttömyyden purkamiseen.
"Työvoimapolitiikan pitää olla erittäin aktivoivaa ja pitkään, jopa vuosikausia työttöminä olleita ihmisiä pitää tukea kaikin tavoin takaisin työelämään. Vähintään 50 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä pitää saada tukitoimien piiriin kuten muissakin Pohjoismaissa", Jaakko Kiander sanoo.
Eikö se ole sitä tempputyöllistämistä, mitä kokoomus kritisoi vaalien alla?
"Tempputyöllistäminenkin, jos sitä niin halutaan kutsua, on parempaa kuin olla vuosikausia ilman työtä", vastaa Kiander.
Alennukset eivät
lisää valtion tuloja
Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta on veronalennusten suhteen vastarannan kiiski.
"Ihmettelen kovasti alennuksia, kun missään ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että veronalennukset lisäisivät valtion tuloja tai maksaisivat itse itsensä. Kun hallitus alentaa verotusta, pitää samalla kysyä, mitä palveluita hallitus aikoo karsia kevennysten vastapainoksi." Hänen mielestään suomalaisia suorastaan pimitetään, kun hallitus jättää kertomatta, miten alennukset katetaan.
"Olisi hyvä tietää, mitä palveluja supistetaan tai mitä palvelumaksuja nostetaan. Tässä asiassa mediakin on ollut hiljaa", Haaparanta sanoo.
Haaparanta sanoo odottavansa mielenkiinnolla, millaista työllistämispolitiikkaa keskusta ja kokoomus harjoittavat.
Yksi keino saada työttömiä töihin voisi Haaparannan mukaan ole verotettavan tulon alarajan nosto.