Helsinki "Meillä ei nyt ole varaa ottaa yksittäisiä riskejä sen kummemmin veropolitiikassa kuin budjetin menopuolella muutenkaan", varoittaa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki.
Sen sijaan pitemmällä aikavälillä pitää hänen mielestään katsoa myös Suomen kilpailuasemaa ja jatkaa verokiilan keventämistä.
Veronalennusten kompensoimista kuntien määrää vähentämällä Kalliomäki pitää vähintäänkin "mielenkiintoisena".
Jos valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) tuo budjettiriiheen merkittäviä veronalennuksia, hänellä on oltava vastaavasti myös reaalisesti todennettava esitys kompensaatiopuolesta. Sitä tuskin löytyy", Kalliomäki naureskelee.
Kalliomäki muistuttaa, että kansainvälisen talouden paineet heijastuvat Suomeen. Talouden suhdannenäkymät eivät myöskään ole selkiytyneet. Hän toivoo, että elokuussa olisi suhdanteista tarkempaa kerrottavaa.
Työllisyystilanteen arvio olisi Kalliomäen mielestä tehtävä jo alkusyksyn aikana samoin kuin sen mukaiset päätökset.
"Työllisyys on se ankkuri, johon kaikki toimenpiteet pitää kohdentaa. Se on sosiaalidemokraateille hallituskysymys. Me emme voi sallia sitä, että työttömyys lähtee hallitsemattomaan nousuun", hän painottaa.
Kuntaliiton Manninen: Kuluja ei kunnille
Kuntaliiton puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.) sanoo, että valtiovarainministeri Niinistön ehdotus rahoittaa tuloverojen alennukset kuntien lukumäärää vähentämällä ei ole toteuttamiskelpoinen.
Sadan pienimmän kunnan lakkauttaminen toisi Mannisen mukaan alle 50 miljoonan euron säästöt vuodessa pitkällä aikavälillä. Kuntaliitokset pikemmin lisäisivät valtion menoja kuin toisivat säästöjä, sillä valtio joutuisi maksamaan avustuksia kuntien yhdistämiseen, Manninen arvioi.
Niinistön ehdotus johtaisi hänen mukaansa käytännössä kuntien verotulopohjan yleiseen leikkaukseen viime vuosien tapaan. Tästä seuraisi kuntien veroprosenttien merkittäviä korotuksia ja koulu-, sosiaali-, ja terveyspalveluiden leikkauksia, Manninen sanoo.
Pertti Parmanne
Veronmaksajat: Tärkein on tuloveron alennus
Tuloverojen keventäminen on tärkein verolinjaus pian alkavassa budjettiriihessä, arvioi Veronmaksajien keskusliitto. Tuloveroja pitäisi keventää tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Veronalennuksia ei pitäisi liiton mukaan kohdistaa erityisesti pienituloisiin, kuten joskus vaaditaan.
"Jos tuloveroja lasketaan vain pienituloisilta, lisätulojen verotus kiristyy. Lisäksi pienituloisten verojen alentaminen suuntautuu kohtuuttomasti kuntien talouteen, sillä pienituloiset maksavat enimmäkseen kunnallisveroa", huomauttaa Veronmaksajien keskusliiton viestintäjohtaja Antti Marttinen.
Liitossa arvellaan, että tasapainoinen kevennyslinja on kokonaisuuden kannalta mielekkäin. Liiton mukaan suurituloisten veronalennukset parantavat Suomen kilpailukykyä ja pienituloisten veroja keventämällä parannetaan työllisyyttä.
Viime aikoina eri tahoilta on vaadittu myös ruuan arvonlisäveron ja alkoholiveron alentamista. Veronmaksajien keskusliiton mukaan on järkevintä kohdistaa kaikki veronkevennysvara ansiotuloihin.
Veronmaksajien keskusliiton mukaan tuloverojen alennus pitäisi olla jatkuva linja vuodesta toiseen, myös seuraavalla vaalikaudella. Tuloverojen alennus maksaa osittain itse itsensä, koska kulutus lisääntyy sen myötä, Marttinen sanoo. Siksi veronalennusten rahoittamiseen riittää hänen mukaansa käytännössä se, että menopuolella pidetään tiukkaa linjaa.
"Vaikka vaalit ovat tulossa, budjettiriihessä on varottava repsahtamasta ylenmääräiseen rahanjakoon", Marttinen painottaa.
Työllistämisen kannalta on tarkoituksenmukaisempaa kiinnittää huomiota työnantajamaksuihin kuin vaatia veronalennuksia vain pienituloisille, Veronmaksajien keskusliitossa arvellaan. Marttinen sanoo, että kyse on kuitenkin samasta potista, ja veronalennuksilla on paremmat vaikutukset kokonaisuuden kannalta.
Budjetin keväisissä kehysneuvotteluissa sovittu työnantajan sairausvakuutusmaksun korotus pitää Veronmaksajien keskusliiton mielestä perua tai kompensoida vähentämällä maksuja muualta. Kompensointia ei saa laskea veronkevennykseksi, vaan tuloveroja täytyy keventää sen lisäksi.