Oulu "No niin, meidän perheessä auton käyttömaksun korotushan syö tuon lapsilisän 10 euron korotuksen", huokaisee oululainen Kari Lehto tutkiessaan tuoreen budjettiesityksen sisältöä keittiön pöydän ääressä. Siis plus miinus nolla.
Mutta katsotaanpa tuloverotusta. Ensi vuoden budjettiesityksessä se laskee prosenttiyksikön verran, mutta käteen jäävät lisäsummat eivät päätä huimaa.
Esimerkiksi Lehtojen nelilapsisen perheen elämää kevennys ei juuri heiluta. Verohuojennuksen ansiosta opettajapariskunnalle jäisi kuussa käteen noin 40 euroa enemmän - jos äiti Mari Lehto olisi nyt töissä eikä vielä hoitovapaalla Alina-vauvaa hoitamassa.
Myöskään eniten kohua herättänyt alkoholiveron alennus ei luokanopettajapariskunnan elämässä näy. "Meillä sitä ei nimeksikään kulu, eli ollaan vähän huono esimerkkiperhe sitä kommentoimaan", Kari naurahtaa.
Kaikkiaan lapsilisien ja tuloverojen reaalialennukset tuntuvat Lehdoista lähinnä nimellisiltä. "Mutta positiivisia viestejä ne tietysti ovat - että kannattaa tehdä työtä ja hankkia lapsia."
Vanhin poika Elmerikin ehti jo vaatia indeksikorotusta viikkorahaan, kun kuuli lapsilisän nousevan juuri ensimmäisen lapsen osalta. "Vielä sitä korotusta ei luvattu", vanhemmat hymyilevät.
Pieniltä tuntuvat käteen jäävät lisäeurot myös Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan mielestä. "Pienipalkkainen saa esimerkiksi1 556 euron tuloilla verotuksen kautta 16 euroa enemmän kuussa. Toisaalta palkkojen nousu nostaa osaltaan nettotuloja, joten taloudellinen vaikutus on todellinen" Kurjenoja sanoo.
Valtiovarainministeriö on ennustanut palkkojen nousevan vuonna 2004 noin kolme prosenttia. 16 euron kevennyksellä vuodessa käteen jäävä osuus on 192 euroa. Suurituloinen, 6 224 euroa kuussa tienaava taas saa vuodessa 528 euroa enemmän.
Yksi elokuvissa käynti
Toisaalta ei saa unohtaa sinkkujakaan, joita Suomi on pullollaan. Mitä budjetti heille tuo?
Ei mitään hätkähdyttävää, jos kysytään yksin asuvalta Ari-Pekka Skarpilta, jonka palkkapussi lihoo 20 eurolla kuussa. Skarp ei usko summan juurikaan vaikuttavan arkielämäänsä.
"Ehkä käyn sillä rahalla yhden kerran enemmän elokuvissa".
Suurimmat kuukausittaiset menoerät Skarpilla koituvat moottoripyörästä, lainanlyhennyksistä, vuokrasta ja ruoasta. "Tällaiset normaalit menot".
Nokialla ohjelmistosuunnittelijana työskentelevä Skarp pitää veroalea periaatteessa hyvänä. Hän toivoo sen olevan pieni askel kohti muiden EU-maiden Suomea alempaa verotasoa.
"Tällä alalla monet lähtevät ulkomaille töihin juuri verotuksen vuoksi. Veronalennukset voivat kannustaa jäämään Suomeen."
Taloustieteilijöiden mukaan veronkevennykset kaventavat myös eroa kansainväliseen palkkaverotukseen ja hillitsevät siten yritystenkin haluja siirtyä pois Suomesta.
Tulovero nousi lamavuosina
Viime vuosikymmenen alussa tulovero oli 2 334 euroa kuussa tienaavalla 33 prosenttia. Lamavuosina veroprosentti harppasi ylöspäin. Korkeimmillaan se oli vuonna 1995: 37,5 prosenttia.
Eikä Lehdon pariskunta ole väärässä uumoillessaan, että verotus olisi viime vuosina keventynyt. Sitä on vain vaikea huomata arjen keskellä, ellei asiaa erikseen ala selvitellä.
Pääekonomisti Kurjenoja vahvistaa veroprosentin alentuneen tasaisesti. Uusimpaan kevennykseen hän suhtautuu maltillisesti.
"Tämä on ehdottomasti positiivista kehitystä, muttei kanna yksittäisenä toimenpiteenä pitkälle".
Kurjenoja toivookin, että veronkevennykset jatkuisivat koko vaalikauden ajan. Silloin ne loisivat uskoa kotimaiseen ostovoimaan, joka on nykyisessä kireässä taloustilanteessa avainasemassa. "Tämä veroratkaisu tukee kulutusta."
