Helsinki SDP:n, kokoomuksen ja keskustan lupaama kahden miljardin euron tuloverokevennysesitys uhkaa alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) mielestä koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita.
Korhosen mukaan kuntien mahdollisuudet tarjota kansalaisille peruspalveluita vaarantuvat, jos veroale toteutuu ilman täyskompensaatiota kuntien tulomenetyksiin.
"Se mitätöisi lähes kaiken sen, mitä kuntatalouden tasapainottamisen osalta on viime vuosina on tehty", Korhonen kauhistelee. Hän arvio kahden miljardin ansiotulojen verotuksen keventämisen vaikutukset kuntatalouteen "hurjiksi."
"Minä en ainakaan halua olla niitä seuraamuksia taas paikkailemassa", Korhonen painottaa ja viittaa tällä vaalikaudella tehtyyn kunnallistalouden tervehdyttämiseen.
Korhonen on teettänyt sisäasianministeriön kuntaosastolla laskelman, miten palkansaajien veroale vaikuttaisi verotuloihin. Kuntien menetykset olisivat 165 miljoonaa euroa vuodessa eli 660 miljoonaa euroa seuraavalla vaalikaudella.
Verokeskustelu
liian yksipuolista
Korhosen mukaan suuret puolueet ovat ryhtyneet käymään veroista huutokauppaa ja asettaneet tavoitteen ajattelematta ollenkaan, mitkä ovat sen vaikutukset.
"Kaikista pahiten kärsisivät koulut, päivähoito, terveydenhoito ja vanhustenhuolto, jos veroale toteutetaan ilman kompensaatiota. Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä löydetään rahat, joilla kuntien menetykset mahdollisesti kompensoidaan", Korhonen tivaa.
Hän kummastelee, miksi tätä olennaista puolta ei ole virinneessä verokeskustelussa huomioitu.
Kunnallisverotus
kiristyisi entisestään
Korhonen arvioi, että ilman kompensaatiota tuloveroale johtaisi kunnallisveron nostoon useissa kunnissa. Hän painottaa, että kunnilla on julkisen vallan velvoite tuottaa peruspalvelut ja verotuksen keskeisin tehtävä on kerätä rahoitus palveluihin.
Toinen mahdollisuus on maksujen korottaminen, mikä ei sovi vasemmistoliiton pirtaan. Palvelumaksujen osuus kuntien tuloista on tällä hetkellä viisi prosenttia.
Kunnallisverotus on kiristynyt viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Tuloveroprosentti nousi tänä vuonna 93 kunnassa, joissa asuu yhteensä 1,6 prosenttia.
Korhonen muistuttaa, että peruslähtökohtana on oltava edelleen peruspalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen sekä alueellisen tasapainon edistäminen.
Korhonen sanoo, että kohtuullinen talouskasvu voi antaa taloudellista liikkumatilaa kevennyksille. "Olen valmis keskustelemaan veronkevennyksistä, mutta vain sillä ehdolla, että ensin arvioidaan niiden vaikutukset."
Kuntien osuus
kevennyspotista 1/3
Sisäasiainministeriön laskelmien lähtökohtana on, että ansiotulojen verotusta kevennetään prosenttiyksikkö vuodessa kaikilta palkansaajilta. Kahden miljardin kevennyspotista valtion osuus olisi 2/3 ja kuntien 1/3.
Sisäministeriöstä myönnetään, että aivan yksiselitteistä tulkintaa esityksen sisällöstä ei ole saatavissa. Oletuksena on, se että ansioverokevennysten yhteismäärä kaksi miljardia euroa kattaisi sekä kuntien- että valtionverotuksen puolella tapahtuvat muutokset.
Valtiovarainministeriön vero-osastolta saadun arvion mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että esitetyllä tavalla toteutettu veroale maksaisi yhteensä kolme miljardia euroa. Kuntien osuus olisi lähes miljardi euroa neljässä vuodessa.
Pohjois-Suomi
menettäisi 80 miljoonaa
Pohjois-Suomen kunnat menettäisivät vajaat 80 miljoonaa euroa.
Oulun verotulot tippuisivat neljän vuoden aikana 15,4 miljoonaa euroa. Kajaani menettäisi 4,4 miljoonaa, Kemi 2,6 miljoonaa, Kuusamo 2 miljoonaa, Raahe 2,2 miljoonaa ja Ylivieska 1,6 miljoonaa.
Helsingin tappioksi tulisi lähes saman verran kuin kaikkien pohjoissuomalaisten kuntien yhteensä eli 76,5 miljoonaa euroa. Espoo ja Vantaa menettäisivät verotuloja molemmat noin 27 miljoonaa euroa. Tamperetta veroale rokottaisi 25,8 miljoonaa ja Turkua 22,8 miljoonaa euroa.