Punamultahallitus veti veroratkaisulla ovelasti maton alta pääoppositiopuolueelta, kokoomukselta. Räksyttävän oppositioroolin pikaisesti oppinut kokoomus on joutunut nyt jopa kehumaan hallitusta. Kokoomus on kiitellyt, että keskusta ja SDP on tullut sen verolinjoille.
Nykyisillä valtapuolueilla oli vaalien alla poukkoileva verokevennyslinja. Tammikuun puolessa välissä Vero 2003 -tilaisuudessa SDP:n Paavo Lipponen ja keskustan Anneli Jäätteenmäki tarttuivat kokoomuksen Ville Itälän verosyöttiin. He antoivat tukensa Itälän ehdottamalle parin miljardin euron tuloverokevennyksille, jotka jakaantuisivat neljälle vuodelle. Tosin Jäätteenmäki niputti pottiin myös työnantajamaksujen alennuskokeilun.
Lupauksista tuli omilta joukoilta sapiskaa. Lipponen perui veropuheensa. Jäätteenmäen vaalilevyllä ei soinut enää kevennykset. Itälä jaksoi uskoa veroalen vetovoimaan.
SDP:n ja keskustan vaaliviesti oli, että verokevennykset murtavat hyvinvointipalvelut. Tälle sanomalle kansa antoi vaaleissa tuen. Miksi valtaan nousseet puolueet toteuttavat nyt veropolitiikkaa, jota ne vaaleissa tiukasti vastustivat?
Uudet vallanpitäjät yllättivät heti alkuunsa. He lupasivat keventää ansiotulojen verotusta heinäkuun alusta puolella prosenttiyksiköllä eli noin reilulla 100 miljoonalla eurolla. Valtiosihteeri Raimo Sailas tarjosi vaalien jälkeen tuhtia veroalea kasvun vauhdittajaksi.
Sailaksen sanoma upposi ministereihin. Hallitus paisuttikin tälle vuodelle tulevan kevennyspotin jopa 300 miljoonaan euroon, mikä nostaa alennuksen yhteen prosenttiyksikköön.
Rankkaa kritiikkiä veropäätöksestä on tullut vasemmistoliitolta ja vihreiltä. Oppositio jaksaa varmasti naljailla keskustalle siitä, että se on vastustanut kahdeksan vuotta veroalennusmallia, joka kohdistuu tasasuuruisesti kaikkiin tuloluokkiin. Keskusta on vaatinut kevennysten kohdistamista pienituloisiin.
Jäätteenmäki pystyy tästä kritiikistä väistelemään sillä, että teknisesti alennusta ei olisi voitu muulla tavoin tehdä kesken vuotta. Hän on lupaillut ensi vuodelle pieni- ja keskituloisiin painottuvaa tuloverokevennystä.
Pääministeri Jäätteenmäki on tällä viikolla vieraillut työmarkkinajärjestöjen tilaisuudessa. Hän on kiertänyt vannomassa kolmikantayhteistyön nimeen Palvelutyöantajien, akateemisten alojen Akavan ja toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n tilaisuuksissa.
Jäätteenmäen viesti oli, että uusi hallitus aikoo jatkaa edeltäjiensä linjaa tukemalla palkansaajien ostovoiman turvaamista veropäätöksillään. Vaalikauden lopun kevennyspotit mitoitetaan tulevien palkkaratkaisujen maltillisuuden mukaan.
Akava on perinteisesti vaatinut tuloverotuksen keventämistä. Akavalaisista reilut puolet on töissä julkisella sektorilla, joka rahoitetaan verovaroin. He kokevat jääneensä palkkakehityksessä jälkeen. Opettajien etujärjestö OAJ vaatii opetustoimeen lisää rahaa samanaikaisesti kun sen keskusjärjestö kaipaa lisää verokevennyksiä.
Muhkeat verokevennykset, laadukkaat julkiset palvelut ja korkeat palkat julkisella sektorilla ovat varsin mahdoton yhtälö toteuttaa. Onko Akavassa tätä pohdittu?
Veroale näkyy meidän palkansaajien kukkarossa heinäkuussa. Se nostanee hallituksen suosiota ja toivottavasti piristää kotimaisia markkinoita.
Hallituksen kohtalonkysymys on, millä keinoilla luodaan 100 000 uutta työpaikkaa ja samalla estetään uhkaava työttömyysasteen nousu. Verot alas -linjalla ei työllisyys pelkästään kohene.