Oulu OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pitää verokevennyksiä julkisen puolen palkansaajien ja yhteiskunnan ydinpalvelujen kannalta kimuranttina kysymyksenä.
Kangasniemi pelkää, että tuloverotuksen keventäminen tietäisi koulutuksen ja kasvatuksen voimavarojen leikkaamista. Toisaalta palkansaajien verorasite on Kangasniemenkin mukaan turhan suuri, ja valtakunta kaipaa elvytystä.
"Uskoni ei riitä siihen, että veroja kevennettäessä ei leikattaisi myös koulutukseen suunnattuja rahoja."
Mutta helppoa keskustelu veroista ei tunnu olevan poliitikoillekaan. Oulussa OAJ:n valtuuston neuvottelupäivillä torstaina käyneen Erkki Kangasniemen huomion mukaan koko ajan on lisääntynyt niiden asiantuntijoiden ja poliitikkojen määrä, joiden mielestä veroelvytys pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Silti hallituspuolueissakin on hyvin erilaisia käsityksiä, kuinka nyt olisi meneteltävä.
Kangasniemi viittaa puhemies Paavo Lipposen (sd.) ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) veronkevennyslinjaan.
"Osa keskeisistä hallituspuolueiden edustajista on kuitenkin yhä ihan toista mieltä", Kangasniemi sanoo.
Veronmaksajat vähissä
Jos Suomessa työllisyystilanne heikkenee nykyisestään, joudutaan Kangasniemen mielestä pidemmällä aikavälillä tilanteeseen, että työttömyysmenot lisääntyvät ja ongelmat kasvavat. "Näin käy riippumatta siitä, kuinka paljon ihmisiltä kerätään veroa. Pian ei vaan ole niitä, jotka maksavat veroa."
Juuri siksi Kangasniemen mielestä sellaiset toimenpiteet, joilla pystytään elvyttämään Suomen taloutta, turvaamaan työllisyyden koheneminen sekä ostovoiman lisääntyminen, ovat äärimmäisen tärkeitä.
"Toinen juttu on se, että Suomen ainoa kilpailuvaltti on kasvatus, koulutus ja korkeatasoinen osaaminen. Jos veronkevennyksillä leikataan näitä voimavaroja, se on kuin maanviljelijä jättäisi jyvät istumatta. Sillä, että säästäisi siemenviljassa, ei varmasti saa tulosta."
Kangasniemen mielestä nyt pitäisi löytää malli, jolla selkeästi turvattaisiin kasvatuksen ja koulutuksen mahdollisuudet.
"Kun se löydetään ja siitä ollaan varmoja, niin elvytetään sitten niin paljon kuin se suinkin on mahdollista", hän esittää.
Pelkästään yhden prosenttiyksikön työllisyysasteen paraneminen eli 25 000 ihmisen pääsy työelämään tarkoittaa Kangasniemen laskujen mukaan sitä, että julkisen talouden rahoitustasapaino paranisi 800 miljoonaa euroa. "Se kuvaa samalla sitä, kuinka isoista rahoista on kyse, jos työttömyys heikkenee."
Kangasniemi sanoo silti ymmärtävänsä yksityissektoria, joka ei kanna huolta koulutuksesta vaan ajaa veronkevennyksiä. "Puhtaasti talouspolitiikan kautta tilannetta lähestyvä puoltaa elvytystä, koska vaihtoehdot ovat vähissä, kun devalvaatiotakaan ei voi enää käyttää", hän toteaa.
Kangasniemenkin mielestä on päivänselvää, että oikein kohdennettuina veronkevennykset lisäävät toimeliaisuutta, parantavat työllisyyttä ja lisäävät ostovoimaa. "Vastakkain ovat voimakkaasti poliittinen ja talouden realiteetteihin liittyvä näkökulma."
Jäljet eivät vielä näy
Kangasniemi murehtii koulutuksen tilaa, vaikka olemme yhä kansainvälisissä tutkimuksissa kärkeä. Muutos on kuitenkin tapahtunut. Pian se näkyy hänen mielestään myös tutkimuksissa..
"Nyt ylvästellään tutkimuksilla, jotka on tehty niistä lapsista, jotka ovat käyneet koulua ennen leikkauksia. Yhtään sellaista tutkimusta ei ole vielä tehty niistä, toisella kymmenellä olevista lapsista, jotka ovat käyneet koulunsa läpi heikompien resurssien aikana."
90-luvulla tehtiin Kangasniemen mukaan Suomen kouluissa maailman suurimmat leikkaukset, eikä rahoja ole koskaan palautettu kouluihin.
"Osittain ne kyllä palautettiin kuntiin, jotka ovat kuitenkin joutuneet käyttämään ne muihin tarkoituksiin."
Koulutuksesta puhutaan Kangasniemen mielestä aina kauniisti, mutta rahan jaossa tämä aina unohtuu.
Jos nykyinen tilanne säilyy vielä pitkään, yhä useampi nuori jää peruskoulutuksen jälkeen ulkopuolelle. Nyt näin käy jo kymmenelle prosentille ikäluokista.
Kangasniemi tietää, että näitä nuoria uhkaa työttömyys ja syrjäytyminen.
"Onko meillä vara panna 6 000 ihmistä liian vähien satsauksien takia syrjään, ja sitten haalia sitten rajojen ulkopuolelta työvoimaa?"
Usko tupoon heikentyy
Opettajien palkkataso ei vastaa Kangasniemen mielestä mitenkään koulutusta, vastuullisuutta tai työn vaativuutta. Hän laskee, että palkkaus on nyt viidenneksen jäljessä minimitasosta.
OAJ:n puheenjohtaja ei oikein jaksa uskoa tupoon.
"Todennäköisyydessä, että tupo syntyy, on uhkia enemmän kuin aikoihin."
Kangasniemi vakuuttaa, ettei Akava lähde missään tapauksessa sellaiseen tupoon, josta jo etukäteen tiedetään, että koulutetut, matalapalkkaiset ja naisvaltaiset alat jäävät taas lisää jälkeen.
Erittäin suurena uhkatekijänä Kangasniemi pitää Teollisuuden ja työnantajain sekä Palvelutyönantajien yhdistymistä uudeksi etujärjestöksi. "Se vetää tiukkaa linjaa, kun on tarve näyttää."
Kaikesta huolimatta Kangasniemi ei haluaisi liittokierrosta, koska lopputulos olisi hänen mielestään entistä kirjavampi.