Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta ymmärtää valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esityksen eläkeläisten verotuksen alentamisesta, mutta ei sitä, että kukaan ei nosta esille kaikista pienituloisimpien eläkeläisten asemaa.
"Viime aikoina ei ole oikein ollut voimissaan pohjoismainen hyvinvointiajatus, että kaikista pidetään huolta. Johtuneeko siitä, että kukaan ei saa siitä ääniä", Ritakallio aprikoi.
Verotuksen keventäminen 13 000-31 000 euron eläkkeistä on Ritakallion mielestä perusteltu oikeudenmukaisuuskysymys, millä poistetaan erilainen verokohtelu. Veronmaksajain keskusliiton mukaan kevennys koskee maan 1,3 miljoonasta eläkeläisestä puolta miljoonaa. Heidän verotuksensa on reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin samassa tuloluokassa olevien palkansaajien.
"Se koskettaa lähinnä noin 1 000 eurosta ylöspäin eläkettä saavia. Toinen juttu on, että köyhyysrajan alapuolella eläviä ei pitäisi verottaa lainkaan. Verotus selkeytyisi, kun perusvähennys nostettaisiin tämän köyhyysrajan tasolle. Silloin ei tarvittaisi enää erillistä eläketulovähennystä", Ritakallio sanoo.
Eurooppalaisen köyhyysriskin raja on Suomessa minimissään 750 euroa kuukaudessa eli 9 000 euroa vuodessa. Ritakallion mukaan köyhyysrajan alapuolella asuu suomalaisista noin 11 prosenttia eli yli 581 000 henkeä. Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 23 prosenttia yli 65-vuotiaista ja 28 prosenttia yli 75-vuotiaista elää rajan alapuolella.
9 000 euron vuositulosta peritään eläkeläisiltä veroa 4,7 prosenttia, palkansaajilta 13,2 prosenttia. 8 000 euron eläke on verovapaa.
Eurooppalainen köyhyysrajamääritelmä on EU:n tilastolaitoksen Eurostatin asettama suositus. Se on 60 prosenttia niin sanotusta mediaanitulosta. Se on keskimmäisen palkansaajan tulo, kun koko maan palkansaajat asetetaan tulojen suuruusjärjestykseen.
"Rinnakkaisten analyysien perusteella köyhyys on kuitenkin vähentynyt Suomessa kymmenen vuoden aikana", Ritakallio kertoo.
"EU:n köyhyysmääritelmän mukainen köyhyys on meillä silti kasvanut, mikä on ristiriitaista. Riippuu siitä, miten asiat haluaa nähdä.
"Köyhyysraja nousee, mitä paremmin ylemmissä tuloluokissa menee ja kun tuloerot kasvavat. Köyhyysrajan alapuolella olevien tulot eivät välttämättä nouse lainkaan.
Ritakallio laskee, että noin viisi prosenttia väestöstä on jäänyt jälkeen "siitä kaikesta hyvästä, mitä viimeisen kymmenen vuoden aikana on saatu aikaiseksi."