Oulunkaaren seutukunnassa aletaan kehittää kuntien terveyspalveluita verkostomallilla. Kolmivuotisen hankekokonaisuuden kustannusarvio on kolme miljoonaa euroa. Yhtenä rahoittajana on Tekesin Finnwell-teknologiaohjelma.
Verkottunutta terveyskeskusmallia kehitetään Oulunkaaren seutukuntaan kuuluvien Iin, Kuivaniemen, Pudasjärven, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin lisäksi Vaalassa. Kaikkiaan vaikutusalueella asuu noin 31 000 ihmistä. Hanke alkaa tammikuussa Utajärvellä, Vaalassa ja Pudasjärvellä diabeetikkojen etävastaanottona.
Verkostoterveyskeskuksen teknisenä selkärankana on viime vuonna valmistunut seudullinen tietoliikenneverkko, Oulunkaaren seutuverkko. Sitä täydennetään nyt monikanavaisella kontakti- ja palvelujärjestelmällä.
Yksi kehityskohteista on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin soveltuva, Suomesta vielä uupuva puhelinpalveluteknologia. Tavoitteena on auttaa kuntalaista saamaan nykyistä nopeammin yhteys terveyskeskukseen. Käytännössä kuntalainen soittaa yhä omaan terveyskeskukseensa, mutta puhelu voidaan ohjata verkostossa toimivan kunnan tai yrityksen työntekijälle, jolla on paras saatavilla oleva asiantuntemus.
"Hanke vastaa tältä osin myös edessä olevan hoitotakuun vaateisiin", Utajärven ja Vaalan johtava lääkäri Olavi Timonen sanoo.
Toinen kehittämiskohde on videoneuvotteluteknologiaan perustuva etävastaanotto- ja etäkonsultaatiojärjestelmä. Teknologia on jo olemassa, mutta siitä ei ole kehitetty terveydenhuollon tarpeisiin sopivaa ohjelmisto- ja laitekokonaisuutta.
Kolmantena kehitetään sähköistä työnhallintaa. Tämän avulla pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti sitä, ketkä asiantuntijat ovat käytettävissä videokonsultaatioon.
Rajat murtuvat
Timosen mukaan verkostomallilla voidaan hyödyntää kuntien yhteisiä resursseja ja häivyttää sekä maantieteellisiä että hallinnollisia rajoja. Erikoislääkärin, kuten geriatrin konsultaatiot voidaan tarvittaessa hankkia satojenkin kilometrien päästä. Etäkonsultaatiolla voidaan myös siirtää tiettyjä lääkäreiden tehtäviä hoitohenkilökunnalle.
"Pyrimme myös siihen, että potilaasta tulee aktiivinen toimija. Ajatuksena on, että terveydenhuollossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä kuin pankkimaailmassa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyäänhän teemme itse ison osan pankkitoimihenkilöille ennen kuuluneista töistä", Timonen sanoo.
Kuntalaiset voisivat selvittää esimerkiksi laboratoriokokeensa tulokset omatoimisesti internetissä olevasta tietopankista tai varata netistä vastaanottoaikoja. "Jos edes osa nuoremmasta väestöstä alkaisi käyttää uusia palveluita, vähentäisi se merkittävästi terveydenhuollon työntekijöiden kuormitusta", Timonen huomauttaa.