Kaikki Oulun seudun kunnat kannattavat seudullista verkostolukiota. Yhteisessä lukiossa palvelut olisivat tarjolla tasapuolisesti kaikissa kunnissa esimerkiksi etäopetuksen avulla. Seutulukio yhtenäistäisi lukuvuoden työ- ja loma-aikoja, jaksojärjestelmiä, kiertotuntikaavioita ja parantaisi mahdollisuuksia verkko-opetukseen.
Verkostolukiossa kaikki Oulun seudun nykyiset lukiot säilyisivät, mutta ne toimisivat suuremman kokonaisuuden yksikköinä. Kunnat eivät enää itse järjestäisi koulutusta, vaan sen hoitaisi esimerkiksi isäntäkunta tai kuntayhtymä.
Kolme mallia
Kuntien yksituumaisuudessa on säröjä lähinnä vain toteuttamistavassa: Kiiminki, Oulunsalo ja Kempele säilyttäisivät kunnalla tilaajan roolin ja keskittäisivät vain opetuksen tuottamisen.
Kunnat ovat ottaneet kantaa Oulun seudun lukiokoulutuksen selvitysmiehenä toimineen opetustoimenjohtaja Pekka Pasasen vaihtoehtoihin, jotka hän syksyllä laati toisen asteen koulutuksen kehittämisestä. Seuraavaksi seututiimi laatii kannanotoista yhteenvedon.
Esitetyt kolme vaihtoehtoa miellettiin kunnissa pikemminkin prosessiksi kuin erillisiksi malleiksi. "Ja näinhän itse asiassa kyllä onkin", toteaa Pasanen.
Verkostolukio oli vaihtoehdoista toinen. Ensimmäinen, verkostolukiota edeltäväksi vaiheeksi mielletty malli olisi nykyinen käytäntö, jossa kunnat yhä ylläpitäisivät lukioita, mutta toimintaa koordinoitaisiin seudullisesti.
Yhteisesti palkatun koordinaattorin työkenttänä olisivat jakso- ja työaikajärjestelyt, opiskelijavalinnat, koulujen yhteisten kurssien järjestelyt, verkko-opetuksen edistäminen, tiedottaminen, opetussuunnitelmatyö sekä keskeyttämisten ja poissaolojen seuranta.
Kaikki seudun kunnat olivat valmiita myös tähän ensimmäiseen vaiheeseen. Pasanen toivoo, että koordinaattori saataisiin palkattua jo tänä vuonna.
Pasasen arvion mukaan ensimmäinen vaihe kestäisi noin pari vuotta. Seudulliseen verkostolukioon siirtyminen voisi sen jälkeen tapahtua kaikessa rauhassa. Kunnat esittivät tavoitteeksi vuotta 2012.
Kolmannessa Pasasen esittämässä vaihtoehdossa seudullinen yhteistyö on viety kaikkein pisimmälle. Siinä myös ammatillinen koulutus olisi lukion lisäksi samalla järjestäjällä. Kunnat eivät ajatusta torju, mutta eivät pidä sitä lähiaikojen tavoitteena.
Peruskunnan rooli
Yksi jatkopohdinnan aihe tulee olemaan peruskunnan rooli. Lukioiden itsenäisyys heikkenisi niiden sulautuessa osaksi suurempaa kokonaisuutta.
Kiimingin, Oulunsalon ja Kempeleen mielestä kuntien sananvalta säilyisi, jos tilaaminen eli päätökset siitä millaista opetusta ja kuinka paljon, jäisivät edelleen kunnille. Kiiminki esittää suoraan, että Oulun kaupunki tuottaisi opetuksen ja kunta ostaisi opetusta tarvitsemansa määrän.
Kuntayhtymän mahdollisuuksiin ei uskota ainakaan Kempeleessä. "Ne alkavat elää omaa elämäänsä ja homma karkaa peruskuntien käsistä. Eihän Oulun kaupunkikaan ole pystynyt sairaanhoitopiirille yhtään mitään", toteaa Kempeleen sivistystoimenjohtaja Seppo Hautanen.
Ajatus yhteisestä lukiosta on kuitenkin Hautasen mukaan erinomainen. "Nyt peli on avattu ja tavoitteena on lähteä kehittämään yhteistyötä määrätietoisesti. Peruskunnan roolia halutaan vaalia, mutta ote ei missään tapauksessa ole kahlitseva."