Paikallisten yhteistyöverkostojen kehittäminen voisi ratkaista monia lähiruuan hyödyntämiseen liittyviä ongelmia, tuumattiin joukolla Kalevan järjestämän tietoiskun paneelikeskustelussa torstaina.
Kainuulainen ruokayrittäjä Leena Valtanen painotti, että pienikin tuotanto voi lyödä leiville maaseudulla, jos paikallisen yhteistyön muotoja kehitetään. Myös Kerttu Keihäskoski Aitokka Oy:stä ja toimitusjohtaja Jussi Karjula Pohjoinen kantaperuna Oy:stä totesivat, että verkostojen ja jalostamisen kehittäminen sekä työn jakaminen eri tahojen kesken parantaisi lähiruuan kilpailukykyä ja työllistävyyttä.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Valtasen, Keihäskosken ja Karjulan lisäksi Oulun seudun keittiömestarit ry:n puheenjohtaja Jarmo Kemppainen, joka opettaa tulevia kokkeja Oulun seudun ammattiopistossa, sekä kauppias Jukka Marttila K-supermarket Joutsensillasta.
Ostajat ja myyjät
eivät kohtaa
Valtanen kertoi oman kokemuksensa perusteella, että monesti lähiruuan ostajat ja myyjät eivät kohtaa, vaikka sekä kysyntää että tarjontaa on.
Hän huomautti myös, että suuret organisaatiot, kuten sairaanhoitopiirit, käyttävät valtavia summia rahaa ruokaan ja tämä raha voisi jäädä omalle alueelle, jos yhteistyötä kehitettäisiin.
"Lähiruokakulttuurin kehittäminen olisi valtavan suuri kulttuurin muutos, joka vaikuttaisi koko yhteiskuntaan", Valtanen sanoi.
"Vaatikaa kaupoista uutta ja tuoretta paikkakunnan perunaa. Ei uutta perunaa tarvitse tuoda Ruotsista, niin kuin nyt tehdään", yllytti puolestaan Karjula.
Myös ruuan alkuperästä tiedottaminen puhutti paneelikeskustelussa.
"Kuluttajalle on tärkeintä tietää ruuan tausta ja turvallisuus. Siinä on haaste, jossa voisi yhdistyä informaatioteknologia ja lähiruoka: miten luoda maailman luotettavin jäljitettävyysketju", pohti Jussi Karjula.
"Tämä voisi olla suomalaisen ruuan lisäarvotekijä, jolla erottua muiden maiden tuotteista."
KATSO VIDEO!