Puolitoista kuukautta sitten valittu Oulun uusi valtuusto lyö tänään lukkoon uuden Oulun ensimmäisen talousarvion.
Kovin paljon uutta yhdessä lauseessa. Juuri näin se kuitenkin on: melkein puolet valtuutetuista on ensimmäistä kautta päättämässä Oulun asioista, ja suurista rahoista pitää päättää heti, kun se kausi alkaa. Monella ei ole Oulun kaupungin toiminnasta vielä mitään käsitystä.
Nekin, jotka jotain tietävät, ovat valitelleet kulkevansa sidotuin silmin. Budjetista pitää päättää, vaikka uuden Oulun palveluverkkoselvitys puuttuu. Se on kuulemma vielä kesken ja valmistuu tammikuussa.
Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö selvitys tosiaankin olisi kesken. Voi myös sanoa, että onneksi se on vielä kesken.
Tuskinpa sen valmistuminen olisi valtuuston päätöksentekoa tällä aikataululla helpottanut. Päinvastoin.
Palveluverkkoselvitys, tuo byrokraattisen tylsältä ja neutraalilta kuulostava sanahirviö, on kaikkea muuta kuin viaton ja harmiton.
Siinä käydään läpi kaikki noin 600 uuden Oulun palvelupistettä: 95 koulua, 160 päiväkotia, 13 terveysasemaa, 15 neuvolaa, 17 hammashoitolaa ja niin edelleen. Vanhusten hoitopaikat ovat ihan oma lukunsa.
Palvelupisteiden läpikäyminen tarkoittaa, että mietitään niiden tarpeellisuutta, kokoa ja sijaintia. Jo nyt on todettu, että keväällä on pakko päättää kipeistäkin muutoksista. Virkamiehiltä on tulossa useita vaihtoehtoja.
Kuulostaako tutulta? Aivan. Edellinen palveluverkkoselvitys valmistui vuoden 2010 alussa. Yli 30 virkamiestyöryhmää oli ahertanut puoli vuotta selvittääkseen keinoja, joilla Oulu voisi selvitä menoistaan. Toimintoja keskitettiin suurempiin yksiköihin päivähoidossa ja terveydenhoidossa.
Tukalin oli kouluverkko. Tilapalapelissä oli kolme vaihtoehtomallia. Jo ennen selvityksen julkistamista kaupunginvaltuusto päätti marraskuun lopulla 2009 lakkauttaa Mäntylän, Välivainion ja Värtön koulut.
Selvityksen julkistamistilaisuudesta on jäänyt mieleen, että paperia oli hirveä pino. Silloinen opetustoimenjohtaja Pekka Pasanen vinkkasi läsnäolijoita, että kouluverkon osalta oleellisin löytyy liitteestä numero kymmenen. Siinä oli kuvaus eri vaihtoehtojen aiheuttamista toimenpiteistä vuoteen 2020 saakka. Sekin lista oli yhdeksän sivua pitkä. Vaati työtä päästä juonesta kiinni.
Tuo kolmen vuoden takainen selvitys julkistettiin tammikuussa. Sen jälkeen siitä käytiin paitsi kiihkeä kuntalaiskeskustelu myös perusteellinen käsittely poliittisissa toimikunnissa.
Lopulta maaliskuussa saatiin aikaan kompromissi. Sekin taisi myöhemmin kuivua osittain kasaan kuntaliitoksen takia.
Tätä taustaa vastaan on todellakin erinomainen asia, ettei tällaista verkkovyyhtiä levitetty uusien valtuutettujen hyppysiin.
Olisiko jopa voinut käydä niin, ettei koko talousarviota olisi saatu kasaan säällisessä ajassa?
Kaupungin toimintakyvylle on todennäköisesti parempi, että sillä on budjetti, joka kenties joudutaan repimään auki kesken vuotta kuin että sillä ei ole budjettia ollenkaan.
Keväällä on aikaa perusteelliseen keskusteluun, jonka pohjalta päätökset voidaan tehdä. Se voi tietenkin tarkoittaa sitä, että jotkin tänään hyväksyttävistä asioista joutuvat uuteen valoon.
Heti tulee mieleen Korvensuoran koulu, joka on alkuperäisestä esityksestä poiketen saamassa 200 000 euroa suunnittelumäärärahaa ensi vuodelle. Sekään ei valitettavasti vielä takaa, että koulu todellakin toteutuu.
Uusi kaupunginhallitus on päättänyt valtuustosopimuksesta tälle vaalikaudelle. Sen esikuva on vuosille 2010–2012 laadittu, mutta toteutukseltaan kesken jäänyt talouden ja toiminnan kehittämisohjelma. Silloin oli määrä säästää 45 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa.
Mitkä ovat madonluvut tällä kertaa?