Verkosta nousi maanantaiaamuna Haukiputaalla erikoista saalista. Ei siinä vielä kaikki, että siikaverkkoon oli tarttunut jopa 50 kiloa ahvenia. Verkossa sätki myös taskurapu, tarkkaan ottaen villasaksirapu.
"En ole sellaista ennen nähnyt, ja olen kalastanut täällä kymmeniä vuosia", kertoo kaverinsa verkosta ravun irrotellut ja siitä kuvan räpännyt oululainen Risto Rekilä. Ravun saalistanut verkko oli laskettu Kropsun saaren edustalle.
"Se oli aggressiivinen ja topakka. Yritti käydä saksilla kiinni, kun irrotin sitä verkosta", Rekilä kertoo.
Karvaisista saksista tunnistettava villasaksirapu on Perämerellä harvinainen, muttei tavaton vieras, kertoo tutkija Panu Välimäki Oulun yliopiston biologian laitokselta. Yliopiston tietoon tulee vuosittain 2--3 havaintoa.
Verkot merkitsevät ravuille juhlapöytää ja hengenvaaraa, sillä ne käyttävät ravinnokseen muun muassa verkkoon jääneitä kaloja.
Välimäki vahvistaa Rekilän arvion ravun matkustustavasta: villasaksiravut kulkeutuvat laivojen painolastitankkeihin ja purskahtavat saksimaan minne milloinkin laivat painolastiaan keventävät.
Laivaliikenne on tehnyt villasaksiravuista todellisia maailmanmatkaajia, sillä laji on alkujaan peräisin Kiinasta. Perämerellä villasaksirapu on internetin vapaan tietosanakirjan wikipedian tiedon mukaan tavattu ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Laivat ovat vieneet sen kanavaa pitkin jopa Saimaalle.
Villasaksirapu vaatii lisääntyäkseen Suomen merialueita suolaisemmat olosuhteet, joten Haukiputaan topakka saksiniekka on mitä ilmeisimmin peräisin Pohjanmereltä. Aikuinen rapu pystyy elämään jokivedessäkin.
Haukiputaan villasaksirapu majaili yön yli sangossa ja pääsi tiistaiaamuna takaisin mereen. Rekilän mukaan rapu oli vilahtanut kosteaan kotiin vikkelin sivuaskelin. "Ajateltiin, että ei kannata yhtä ressukkaa ruveta syömään. Sen verran ollaan luonnonsuojelijoita", Rekilä nauraa.