Kuusamo
Tasa-arvoisten koulutuspalvelujen turvaamiseksi myös tyhjenevillä sivukylillä haetaan uusia keinoja. Eriarvoisuuden estämiseksi ollaan kehittelemässä erilaisia verkkokouluratkaisuja. Viestintätekniikan käyttöönotto on monissa paikoissa väistämätön asia, mikäli koulutuspalvelut halutaan turvata kaikille alueille monipuolisina ja laadukkaina.
"Joissakin kunnissa muuttoliike on voimakasta, toisiin taas väki pakkautuu niin, että niissä ollaan helisemässä. Näiden kahden asian tasapainottamiseksi on pakko kehitellä erilaisia verkkokouluratkaisuja", kertoi projektipäällikkö Minna Prunnila opetushallituksen Tasa-arvoisten perusopetuspalvelujen kehittämishankkeesta.
Keron koululla Kuusamossa ollaan panemassa alulle verkkokoulua, jonka avulla haetaan vaihtoehtoa edessä olevalle lakkautusuhalle. Tavoitteena on siirtää melkoinen osa ala-asteen opetusmateriaalista verkkoon. Myös lasten vanhemmille kokeilu asettaa tietoteknisiä haasteita ja heitä tullaan kouluttamaan sitä varten.
"Nyt haetaan ratkaisuja lakkautuksen tilalle. Jos koulu suljettaisiin, kaumpina asuvilla koulumatka venyisi lähes 70 kilometriin", kertoi verkkokouluhanketta vetävä opettaja Kimmo Huttu.
Opetushallituksen ja kaupungin rahoittama hanke keskittyy koulun opiskeluympäristön toiminnalliseen ja opetussuunnitelmalliseen kehittämiseen.
"Merkittävää tulee olemaan päätös oppimisympäristöstä eli se millaiseen www-alustaan alamme turvautua. Ensimmäiset tekniset yhteiskokeilut ovat ajankohtaisia ensi keväänä eli silloin alamme yhdistää videokuvaa ja www-alustaa koeryhmille."
Hutun mukaan Kuusamossa on vahvat odotukset www-oppimisalustasta. "Se vapauttaa valmiin materiaalin myötä opettajien resursseja toiminnan kehittämiseen."
Valmiita malleja ei ole olemassa. "Suomessahan on toki harrastettu paljon etäopetusta, mutta perusopetuksen siirtäminen ala-asteella tässä laajuudessa verkkoon on ennenkokematonta. Kaikki oppiaineet on tavallaan siirrettävä kahden koulun kokeiltavaksi."
Tukikouluiksi tulevien Tolpanniemen ala-asteen ja Torangin yläasteen kanssa edistetään koulujen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on luoda uusia ja ennakkoluulottomia käytäntöjä opetuksellisiin sekä kodin ja koulun välisiin viestinnällisiin tarpeisiin. Hutun mukaan hankkeessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä. Niitä on esimerkiksi se, montako opettajaa koululla tulee olemaan jatkossa. Tästä ei ole vielä päätöksiä.
Tälle vuodelle Keron koulussa hankitaan tietoteknisiä laitteita ja rakennetaan verkosto.
"Ensi vuonna sitten on vuorossa opetuksellinen suunnittelu. Keväällä alamme testata verkkoyhteyttä meidän ja Tolpanniemen koulun välillä", kertoi koulun johtava opettaja Anita Polojärvi.
Tärkeää on Polojärven mukaan se, että vanhemmat ovat mukana suunnittelussa. Heillä on Polojärven mukaan omat huolensa ja pelkonsa koulun tulevaisuudesta sekä myös verkkokouluhankkeesta. Eräs niistä on se, joutuvatko vanhemmat tekemään opettajien työtä. Erään kaavailun mukaan oppilaat voisivat opiskella yhden päivän kotoa käsin. Tämä edellyttää lasten kotona tietokoneita ja nettiyhteyttä.
Polojärvi arvioi, että nyt yli puolella alaluokkien oppilaista on jo nettiyhteys kotonaan. Kansalaisopisto alkaa tammikuussa kouluttaa vanhempia tietotekniikan käytössä.
Vanhemmilla on myös huoli siitä, säilyvätkö oppimistulokset verkkokoulussa ennallaan.
"Hanke on kaikkiaan meille suuri haaste. Tätä ei tehdä vain koulun säilyttämisen vuoksi, vaan että näillä lapsilla olisi oikeus tasa-arvoiseen opetukseen."
Pienen koulun ongelmana on sosiaalisen kaveriverkon kaventuminen. Sen estämiseksi on hankkeessa kaavailtu sitäkin, että Keron koulun vanhimmat oppilaat menevät yhtenä päivänä viikossa Tolpanniemen kouluun.
Anita Polojärvi sanoo, että hankkeessa on paljon työtä ja myös auki olevia asioita. "Lakkautus on kuitenkin kurja vaihtoehto. Siksi meillä on vahva halu onnistua."