Ver­kos­sa tietoa ul­ko­mai­sis­ta ha­vu­puis­ta

Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo Metsätietopalvelu -kokonaisuus internetissä on karttunut tietopaketilla ulkomaisista havupuista. Ensi vaiheessa palvelu kertoo havupuulajeista ja niiden menestymisestä ja käytöstä Suomessa.

Havupuun syksy. Ruska-aikaan siperianlehtikuusi on komea näky.
Havupuun syksy. Ruska-aikaan siperianlehtikuusi on komea näky.
Kuva: Arkisto

Oulu

Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo Metsätietopalvelu -kokonaisuus internetissä on karttunut tietopaketilla ulkomaisista havupuista. Ensi vaiheessa palvelu kertoo havupuulajeista ja niiden menestymisestä ja käytöstä Suomessa.

Jatkossa palvelua laajennetaan muun muassa muiden puulajien sekä erilaisten tutustumiskohteiden esittelyillä.

Kaikille avoin Metinfo Puulajit -palvelu löytyy osoitteesta www.metla.fi/metinfo/puulajit/.

Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puumaiseksi kasvavaa puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita, havupuita on vain neljä: mänty, kuusi, kataja ja euroopanmarjakuusi.

Osa puulajeista jää kuitenkin usein pensasmaiseksi, havupuista tyypillisesti kataja ja euroopanmarjakuusi. Puumaiseksi kasvavien lajien lisäksi Suomessa esiintyy luontaisesti vajaat 40 aina pensasmaiseksi jäävää puuvartista lajia.

Ilmastollisesti Suomea vastaavilla alueilla - Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa ja eri puolilla Eurooppaa - kasvaa runsaasti havupuita, jotka voivat menestyä myös Suomessa joko puuta tuottavina metsäpuina tai koristekäyttöön sopivina maisemapuina.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan euroopan- ja siperianlehtikuusi, kontortamänty, makedonianmänty, douglaskuusi, serbiankuusi ja sahalininpihta voivat suotuisissa olosuhteissa kilpailla puuntuotannossa parhaiden kotimaisten puulajien kanssa.

Tiedot ulkomaisten puulajien menestymisestä Suomessa perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisiin tutkimuksiin. Nyt esittelyn kohteena olevien puulajien koeviljelmät on perustettu tutkimuslaitoksen maille 1920-1950-luvuilla.

Ilmoita asiavirheestä