Verk­ko­vir­ta haastaa polt­to­moot­to­ri­tek­nii­kan

Argonne, Illinois Amerikkalaistutkijat ennakoivat, että nykyisen kaltaiset hybridiautot jäävät vain välivaiheeksi matkalla kohti uuden suku

Argonnen kansallisessa laboratoriossa työskentelevän tekniikan tohtori Thomas Wallnerin mukaan sähköenergian varastoitavuus on yksi uuden autoteknologian avainkysymyksistä. "Kehitys on kuitenkin ollut aivan viime aikoina varsin nopeaa, hän kiittelee.
Argonnen kansallisessa laboratoriossa työskentelevän tekniikan tohtori Thomas Wallnerin mukaan sähköenergian varastoitavuus on yksi uuden autoteknologian avainkysymyksistä. "Kehitys on kuitenkin ollut aivan viime aikoina varsin nopeaa, hän kiittelee.
Kuva: Mika Horelli

Argonne, Illinois Amerikkalaistutkijat ennakoivat, että nykyisen kaltaiset hybridiautot jäävät vain välivaiheeksi matkalla kohti uuden sukupolven sähköautoteknologiaa.

"Uuden autoteknologian keskeinen kysymys on sähköenergian varastoitavuus", tiivistää tutkija, tekniikan tohtori Thomas Wallner Yhdysvaltain liittovaltion Argonnen kansallisessa laboratoriossa parinkymmenen kilometrin päässä Chicagosta.

Vuonna 1946 perustettu laboratorio on yksi Yhdysvaltain johtavista rauhanomaisen energiatutkimuksen keskuksista. Näin siitä huolimatta, että sen edeltäjä, Chicagon yliopiston metallurgian laboratorio oli keskeinen osa ydinpommin kehittämiseen johtanutta Manhattan-projektia.

Argonne tekee nyt tiivistä yhteistyötä useiden autotehtaiden kanssa uuden sukupolven hybriditeknologian kehittämiseksi.

"Kun tällä hetkellä myynnissä olevat hybridit tarvitsevat polttomoottoria käytännössä koko ajan syöttämään virtaa sähkömoottorien akkuihin, jatkossa pyritään siihen, että suurin osa sähkömoottorien energiasta kyetään lataamaan pistorasiasta kotona tai työpaikoilla", Wallner selittää.

"Nykyiset hybridit selviävät ilman bensiinimoottorin apua vain kahdesta viiteen kilometriä, kun tavoite on, että akut riittäisivät jopa 70 kilometrin ajoon. Tällöin suurin osa työmatkalaisista ei tarvitsisi polttomoottoria lainkaan", hän täsmentää.

"Juju on siinä, että jos sähköverkosta auton akkuihin varastoitu virta ehtyy, PHEV-auto alkaa toimia aivan kuten nykyiset hybridit: sen polttomoottori alkaa automaattisesti tuottaa virtaa akkuihin, joten autolla pääsee yhtä pitkälle kuin tavallisilla bensiini- tai hybridiautoillakin", Wallner sanoo.

Kirjaimet PHEV muodostuvat sanoista plug-in hybrid electric vehicle eli seinästä ladattava hybridi-sähköauto.

"Erityisesti litiumioniakkuteknologia on edennyt parin viime vuoden aikana niin isoin harppauksin, että arvioimme käyttö- ja markkinakelpoisten ladattavien hybridiautojen tulevan massamarkkinoille parissa kolmessa vuodessa", kertoo tutkimusinsinööri Dan Bocci esitellessään Argonnen laboratoriossa testattavaa PHEV-prototyyppiä.

Verkkovirralla ladattavat hybridiautot ovat eläneet tieteiskirjallisuudessa ja kuluttajien haaveissa jo pitkään, mutta autoteollisuus on tutkinut tosissaan niiden kaupallisia mahdollisuuksia vasta muutamia vuosia.

Sitä ennen niiden kehittämistä pidettiin varsinkin halvan polttoaineen Yhdysvalloissa ajanhukkana.

Öljyn maailmanmarkkinahinnan dramaattinen nousu on kuitenkin muuttanut autoteollisuuden näkymiä niin rajusti, että niiden on nyt pakko etsiä vaihtoehtoja perinteisille polttomoottoreille.

Kehittelyn alla ovat sähköautojen ohella muun muassa kaasu- ja polttokennokäyttöiset autot.

Asiantuntijoiden mukaan yksi PHEV-autojen tärkeistä eduista verrattuna kilpaileviin teknologioihin on kuitenkin se, että niiden polttoainejakelun infrastruktuuri on valmiiksi olemassa.

"Esimerkiksi polttokennoteknologian kaupallistumisen yksi vakava tulppa on se, että kattavan polttoainejakeluverkon rakentaminen maksaisi miljardeja dollareita", Dan Bocci kertoo.

"PHEV-autot on varta vasten suunniteltu niin, että ne ottavat varastolatauksensa tavallisesta sähköverkosta. Polttomoottorin pyörittämiseen kelpaa tavallinen bensiini tai tarpeen vaatiessa myös etanoli, jos sitä on saatavilla."

Ilmoita asiavirheestä