Tietoliikenteen valvonnasta eli niin sanotusta verkkotiedustelusta tai verkkovalvonnasta on tarpeen käydä perusteellinen keskustelu Suomessa ennen mahdollisia toimivaltamuutoksia.
Puolustusministeriön asettama, tietoliikenteen valvontatarvetta pohtinut työryhmä luovuttaa erimielisen mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille (r.) keskiviikkona.
Työryhmä on pohtinut tietoliikennelainsäädäntöä vuoden, mutta yhteistä näkemystä ei ole saatu aikaiseksi. Eripuraisuus on tässä vaiheessa vain hyvä asia, sillä kyse on vaikeasta ja monen kansalaisoikeuden piiriin ulottuvasta muutoksesta. Tietoliikenteen valvonta ei saa olla läpihuutojuttu.
Mietinnöstä saatujen ennakkotietojen mukaan Suojelupoliisi ja Puolustusvoimat ovat valmiita harjoittamaan Suomen ja ulkomaiden välistä verkkotiedustelua. Kyse saattaa olla samantyyppisestä massavalvonnasta, jota Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA tekee.
Verkkotiedustelun laajentaminen edellyttäisi nykyisten toimivaltuuksien lisäämistä ja muutoksia perustuslakiin. Eikä sekään välttämättä riittäisi.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen muistuttaa (HS 12.1.), että EU-tuomioistuin on kieltänyt perusoikeuksien nojalla yleisluontoisen verkkovalvonnan. Vasta rikosepäily mahdollistaa valvonnan.
Tuntuisi oudolta, jos Suomi kaventaisi lainsäädännöllä ihmisoikeuksia ja yksityiselämän suojaa. Kyberuhkiin varautuminen ja verkkotiedustelu kuuluvat valtioiden tehtäviin nykyaikana, mutta uuden uljaan maailman ei saa tallata alleen kansalaisten perusoikeuksia.