Pääkirjoitus

Verk­ko­uh­kai­lut pitää ottaa va­ka­vas­ti

Norjassa on tehty tiliä vuoden takaisesta Utøyan terroriteosta, jossa Anders Behring Breivik surmasi 77 ihmistä.

Norjassa on tehty tiliä vuoden takaisesta Utøyan terroriteosta, jossa Anders Behring Breivik surmasi 77 ihmistä. Norjan suurkäräjät sai käsiteltäväkseen 500-sivuisen raportin, joka paljasti pahoja puutteita hallinnossa ja poliisin toimissa.

Raportti ei jää pelkäksi tosiasioiden listaukseksi, vaan sen pohjalta pääministeri Jens Stoltenbergin hallitus aikoo panna toimeksi ja hoitaa raportissa esille nostetut 31 ongelmakohtaa pois päiväjärjestyksestä. Tämän mukaisesti Norjaan perustetaan erityinen valmiuskeskus vastaavia hätätilanteita varten, viranomaisorganisaatiota selkiytetään ja poliisi saa lisäresursseja.

Se, mikä tapahtui Norjassa voi tapahtua missä tahansa, vaikka Suomessa. Suojelupoliisin tutkija Maria Paason selvityksen mukaan Breivik edustaa sellaista islaminvastaista, äärioikeistolaista ideologiaa, jolle löytyy kaikupohjaa myös Suomessa.

Tällaisia mielipiteitä on luettavissa internetin keskustelupalstoilla. Niiden mukaan Suomessa ilmenee henkistä ja aatteellista valmiutta tehdä väkivallantekoja. Kesällä keskustelupalstoilla on Helsingin Sanomien mukaan pohdittu sitä, miten eduskunnassa voisi tehdä joukkosurman.

Kymmenissä kirjoituksissa on mietitty, miten eduskuntaan voisi viedä aseita ja miten sieltä voisi teon tehtyä poistua jäämättä kiinni.

Netin vihakirjoitteluun – kohdistuu se keneen tahansa – pitää suhtautua vakavasti. Jos puhutaan tämän päivän yhteiskuntaa uhkaavista vaaroista, Breivikin kaltaisten fanaatikkojen teot jos mitä ovat niitä.

Utøyan terroriteosta tehty raportti on syytä tutkia tarkkaan Suomessa. Se voi tarjota myös meille osviittaa siihen, miten tällaisiin iskuihin kannattaisi yrittää varautua mahdollisimman hyvin jo ennakolta.