Oulun kulttuuripääkaupunkihanke Oulu2026:ssa yllätyttiin, kun huomattiin hankkeelle toivottujen nettiosoitteen ja someprofiilien olevan jo varattuna Emporia Group Oy -nimiselle yritykselle.
Nettiosoite oulu2026.fi:n varannut Emporia Group Oy on tarjonnut osoitetta ja tilejä kulttuuripääkaupunkihankkeen käyttöön joko kuukausivuokralla tai kokonaan käyttöön kertamaksulla. Kalevan asiasta haastattelema hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo, ettei tunnuksista aiota maksaa. Yritys on varannut myös muita Oulun kaupungin toimintaan liittyviä aputoiminimiä. Millaisia sääntöjä verkkotunnusten varaamiseen liittyy?
Kuka voi varata verkkotunnuksen käyttöönsä, Viestintäviraston johtava asiantuntija Juhani Juselius?
Fi-päätteisiä tunnuksia voi varata kuka tahansa. Joissakin maissa maajuuren, eli päätteen käyttöön vaaditaan, että on norjalainen yritys tai yksityishenkilö. Lisäksi joissain muissakin tunnuksissa voi olla rajoituksia, esimerkiksi Helsingin kaupunki on hakenut tällaisen .helsinki-päätteen vain omaan käyttöönsä, joka on tarkoitettu pelkästään kaupungin hallinnon käyttöön.
Mitä sääntöjä verkkosivustojen nimille on?
Fi-päätteisten sivujen osalta tärkeä rajoite on se, että se ei saa loukata suojattua nimeä, eli käytännössä ei saa loukata tavaramerkkiä tai toiminimeä, joka on voimassa Suomessa. Yksityishenkilöiden nimet oli suojattu ennen syyskuuta 2016, jolloin säännöstä luovuttiin.
Viestintäviraston sivuilta löytyy linkit rekistereihin, joista voi tarkistaa suojatut nimet ja merkit.
Lisäksi kun henkilö tai yritys hakee uutta osoitetta verkkosivuilleen, verkkotunnusvälittäjällä jolta osoite ostetaan, on myös velvollisuus kertoa näistä rajoituksista ja mistä tarvittavat tiedot voi tarkistaa jo hakemisvaiheessa.
Viestintävirastolle voi esittää fi-verkkotunnuksen poistovaatimuksen. Milloin poistoa voi vaatia ja kuinka paljon niitä esitetään?
Jos riita koskee verkkosivuston sisältöä, Viestintävirasto ei ota siihen kantaa. Se voitaisiin nähdä sananvapauden rajoittamisena. Meitä kiinnostaa verkkosivuston osoite, eli mitä siellä selaimen rivillä näkyy. Perussääntöjä on se että ei loukata suojattua nimeä, tavaramerkkiä tai toiminimeä.
Jos joku kokee että jokin meidän myöntämämme fi-päätteinen osoite loukkaa omaa suojattua nimeä, niin siitä voi tehdä meille poistovaatimuksen.
Viime vuonna Viestintävirastossa käsiteltiin noin 300 kappaletta poistovaatimuksia, eli kyllä se on suhteellisen yleistä. Meillä sen käsittely on ilmaista ja hoituu kotimaisilla kielillä. Jos riita koskee vaikka com-päätteistä verkkotunnusta, silloin täytyy mennä kansainvälisten riidanratkaisijoiden pakeille.
Käytännössä me tutkimme tapauksen, ja jos päädytään siihen ratkaisuun, että valitus on ollut aiheellinen, nykyiselle käyttäjälle ilmoitetaan, että tunnus poistetaan. Valittaja voi myös pyytää, että tunnus siirretään hänelle, muuten se vapautuu uudelleen haettavaksi.
Onko yleistä, että verkkotunnuksia varataan myyntitarkoituksessa?
Kyllä se melko yleistä on. Se on nykyään täysin laillista, verkkotunnuksia voi myydä edelleen kuten haluaa. Esimerkkinä tästä, maailmalla on yleistynyt niin sanottu dropcatching-ilmiö, jossa ammattimaiset toimijat varaavat pitkälti kaikki vapautuvat fi-tunnukset niiden vanhennuttua ja kauppaavat niitä sitten edelliselle käyttäjälle.
Jos suunnittelee perustavansa yrityksen ja haluaa varata sen nimen tulevalle verkkosivulleen, kuinka aikaisin tunnus kannattaa varata?
Kun saa hyvän idean nimestä joka ei loukkaa sääntöjä, niin heti vain hakemaan sitä. Tunnusta voi hakea yksityishenkilönä ja myöhemmin halutessaan siirtää sen yrityksensä nimiin.
Juttua muokattu 10:40: Jutun termistöä täsmennetty verkkotunnusten ja verkkosivustojen osalta.
Fi-verkkotunnuksen varaaminen
Verkkotunnuksen varaus tulee hoitaa verkkotunnusvälittäjän kautta.
Sivuston nimi ei saa loukata suojattua nimeä tai tavaramerkkiä.
Syyskuusta 2016 lähtien verkkotunnuksia on saanut varata myyntitarkoituksessa. Myös fi-tunnukset vapautettiin ulkomaalaisten tahojen käyttöön.