Verk­ko­tun­nuk­sia ei voi en­nak­ko­va­ra­ta

Syyskuun alusta voimaan astuvan uuden verkkotunnuslain mukaisia fi-päätteisiä tunnuksia on ennakkomarkkinoitu yrityksille tavalla, joka on saattanut johtaa asiakkaita harhaan ja synnyttänyt virheellisiä käsityksiä. Viestintävirastosta painotetaan, ettei mitään virallista ennakkovarausjärjestelmää ole, eikä himoituimpia tunnuksia voi lain mukaan hakea tai varata ennakkoon.

Syyskuun alusta voimaan astuvan uuden verkkotunnuslain mukaisia fi-päätteisiä tunnuksia on ennakkomarkkinoitu yrityksille tavalla, joka on saattanut johtaa asiakkaita harhaan ja synnyttänyt virheellisiä käsityksiä.

Viestintäviraston lakimies Anna Huuskonen sanoo, että jotkut internet-operaattorit ja palveluntarjoajat ovat mainonnassaan antaneet ymmärtää, että heidän kauttaan voisi sitovasti varata haluamansa fi-päätteisen tunnuksen. Lisäksi markkinoinnin perusteella on saattanut saada kuvan, että tunnuksia olisi mahdollista saada vain tietyn palveluntarjoajan kautta.

"Tällaisia lupauksia eivät palveluja tarjoavat voi antaa, sillä Viestintävirasto jakaa tunnukset hakijoille hakemusten saapumisjärjestyksessä. Ennakkorekisteröintipalveluita tarjoavat yritykset voivat tietysti solmia sopimuksia asiakkaidensa kanssa, mutta ne eivät tuo mitään etuoikeuksia, kun syyskuun alussa alamme jakaa tunnuksia."

Viestintävirastosta painotetaan, ettei mitään virallista ennakkovarausjärjestelmää ole, eikä himoituimpia tunnuksia voi lain mukaan hakea tai varata ennakkoon.

Elisa Internetin osastopäällikkö Anita Ovaskan mukaan Elisan kaltaiset isot nettioperaattorit tuntevat tarkoin lain säädökset. Ovaska on kuitenkin vakuuttunut, että isojen operaattorien pitkillä ennakkovarauslistoilla olevilla olisi sittenkin aavistuksen paremmat mahdollisuudet saada toivomansa tunnusnippu.

"Olemme valmistautuneet lähettämään pitkän rekisteröintilistamme sillä sekunnilla, kun viraston rekisteripalvelu aukeaa. Kyllä silloin on parempi mahdollisuus saada haluamansa kuin jos pitäisi täytellä www-kaavaketta monta minuuttia, tunnus kerrallaan." Ovaska arvelee muidenkin operaattorien noudattavan samanlaista "salamataktiikkaa".

Huuskosen mukaan hämmennystä on syntynyt myös siitä, että joillekin asiakkaille markkinoidaan verkkotunnuksia, jotka näillä on jo käytössään. "Tälle ei ole lainkaan perustetta, sillä vanhat tunnukset säilyvät syyskuun jälkeenkin entisillä haltijoillaan. Uutta kyllä on, että voimassaoloaika kestää kolme vuotta kerrallaan. Sen jälkeen tunnus pitää uusia."



Tunnusbisnes estetään


Kuhina uuden lain voimaantulon ympärillä johtuu siitä, että sen myötä hakija voi valita lähes vapaasti fi-päätteisen verkkotunnuksen. Uutta on myös, että kotimaisen verkko-osoitteen tunnus voi jatkossa olla myös yleissana, esimerkiksi elokuva.fi tai kauppa.fi. Tavaramerkkioikeuden suojaamien ja loukkaavien tai rikolliseen toimintaan kehottavien nimien rekisteröinti pysyy kiellettynä. Loukkaamiskielto koskee niin ikään toiminimiä.

Tähän asti nettiosoitteen on pitänyt olla identtinen sitä käyttävän organisaation rekistereihin kirjatun nimen, aputoiminimen tai tavaramerkin kanssa.
Lain mukaan fi-verkkotunnuksen voi myös vapaasti siirtää uudelle haltijalle. Laki kuitenkin kieltää fi-päätteisten nimien "varastoinnin" jälleenmyyntitarkoituksessa. Saman toimijan on mahdollista rekisteröidä useita nimiä. Viestintävirasto voi puuttua tilanteeseen, mikäli rekisteröijä alkaa myydä tunnuksia eteenpäin massamitassa.

Viraston rekisteröintijärjestelmää odottaa syyskuun ensimmäisenä päivänä melkoinen rynnistys, kun tuhannet yritykset ja yhteisöt hakevat haluamiaan tunnuksia lähes samalla sekunnilla, kun internetissä toimiva rekisteröintipalvelu avautuu. Viraston varovaisen arvion mukaan fi-päätteisten tunnusten määrän arvellaan lisääntyvän 20 000:lla vuoden loppuun mennessä. Nykyisin tunnuksia on noin 40 000 kappaletta.



Netissä kirjavaa tietoa


Kierros eri kokoisten internet-palveluja tarjoavien yritysten verkkosivuilla osoittaa, että yhtiöistä vain osa mainostaa aktiivisesti verkkotunnusten rekisteröintipalveluja. Usein fi-tunnuksen eli domainin saaminen näyttää edellyttävän operaattorin tarjoaman tunnuspalvelupaketin tilaamista. Tosin esimerkiksi Elisa Internet ei Viestintäviraston pakollista rekisteröintimaksua lukuun ottamatta veloita palvelun tilaajaa tunnuksen hankkimisen osalta. Lisäksi rahaa otetaan vain läpimenneistä hakemuksista. Pienenä kauneusvirheenä Elisan sivuilla huomautetaan vasta tunnuspalvelua kauppaavan tekstin vihoviimeisessä lauseessa, ettei yhtiö "voi taata rekisteröintihakemusten läpimenoa." Soneran sivuilla tästä tiedotetaan selkeämmin.

Suuret operaattorit eivät juurikaan näytä perivän maksuja asiakkaan ottamisesta ennakkotilausjonoon. Pienemmät firmat eivät selviä aivan yhtä kunniakkaasti: muutaman jonotuspalvelua tarjoavan firman sivuilta löytyvien tietojen perusteella saa käsityksen, että ennakkojonotus maksaa, vaikkei haluamaansa tunnusta lopulta saisikaan.

Ilmoita asiavirheestä