Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman torjuu jyrkästi Telia-Soneran syytökset liiallisesta viranomaissääntelystä. "Jos Telia-Sonera väittää, että Suomessa on hirveän tiukka regulaatio, niin se on kyllä puppupuhetta. Me olemme lievimpiä reguloijia koko Euroopassa ja voi sanoa maailmassa." Jatkossa verkkokilpaa tasapuolistaa myös paikallisoperaattorien uusi hinnoitteluoikeus.
"Tämä ei todellakaan vie miltään toiminnalta kannattavuutta", pääjohtaja arvioi. "Telia-Soneraa närästää, että on ylipäätään joku valvomassa edes tätä pienenpientä osaa hinnoittelumaailmasta."
"Haluan korostaa, ettemme voi määrätä yhtäkään loppuasiakashintaa." Viestintävirasto puuttuu ainoastaan operaattorien välisiin tukkuhintoihin. "Ydin on se, että pystytään takaamaan toiselle verkko- tai palveluoperaattorille mahdollisuus, että voidaan ostaa toiselta verkon osan käyttöoikeus. Sitä hinnoittelua me seuraamme."
Muualla EU:ssa viranomaiset määrittävät loppuasiakashinnatkin. Ruotsissa televirasto alentaa hintoja asteittain ja määrittää tulevia vuosia äyrilleen. Suomessa sen sijaan tarkastellaan vain toteutunutta hintaa suhteessa verkkokustannuksiin. Tulevaisuuteen kohdistuvat hintamääräykset puuttuvat.
"Jää nähtäväksi, kumpi tapa on parempi. Tämä on vielä vähän totuttelua", Hagman myöntää.
Irti riistohinnoittelusta
Arvostelu on kohdistunut etenkin operaattorien niin sanottuihin laskeviin hintoihin. Kaikki operaattorit joutuvat ostamaan toisiltaan laskevaa liikennettä, puhelut kun kulkevat ristiin rastiin verkkojen yli.
Maaliskuun uudistuksen myötä kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoihin soitettujen puhelujen sääntely muuttuu siten, että kiinteän verkon operaattori saa hinnoitella soittavan osapuolen puhelun.
Uudistus kohentaa paikallisverkkoyhtiöiden asemaa. "He voivat tarjota kuluttajille uutta tuotetta ja varmaankin halvemmalla hinnalla kuin aikaisemmin."
"Tämä huolestuttaa mobiilioperaattoreita, koska ne ovat näistä puheluista saaneet erinomaista kassavirtaa eli enimmillään 29 senttiä." Näin on rahoitettu mobiilitoiminnan loistavaa menestystä ja viety edellytyksiä kiinteän verkon toiminnalta. "Sehän on melkein riistohinnoittelua."
Volyymietu huomioon
Mobiiliverkkojen alkuvaiheessa tämä on ollut ymmärrettävää, Hagman toteaa. "Tämä on tuonut heille liikkumisvapautta. Mutta nykytilanne on päinvastainen, kiinteän verkon puhelinliikenne on laskussa."
Telia-Soneran kuuluttama tasahintamalli liittyy laskevan liikenteen hinnoitteluun. "Kysymys on siitä, pitääkö verkon siirtää eteenpäin volyymietua vai saako se ottaa kaiken itse."
Koska verkkojen pääoma- ja käyttökustannuksissa ei ole suuria eroja, suurin saa volyymistään eniten etuja eli alhaisimmat yksikkökustannukset.
Tasahinta hyödyttäisi Telia-Soneraa, jos hinta olisi korkea. Soneralla hinta on nyt 8,4 senttiä, Elisalla 10 ja DNA:sta tunnetulla Finnetillä korotuksen jälkeen 12 senttiä.
"Emme aja tasahinnoittelua. Volyymiedun pitäisi näkyä myös yrityksen hinnoittelussa, koska silloin se on kustannusperusteista hinnoittelua." Muuten ei pienempi verkkoyhtiö koskaan pääse markkinoille, Hagman toteaa.
Ylipäänsä pääjohtaja ei pidä teleoperaattorien kilpaa uhkaavana tai edes hurjana. "Olen päinvastoin tyytyväinen, että nyt kilpailua näyttää olevan. Se on hyödyttänyt kuluttajia. Ainoa mistä olen huolissani on se, että asiakaspalvelu on tyystin unohdettu. Se pitäisi nostaa selkeästi kilpailukeinojen joukkoon."
"Mutta meillä ei ole valtuuksia. Voimme seurata, ohjeistaa ja pyytää parantamaan palvelua. Mutta siinä se on."