Suomalainen verkkokulttuuri nilkuttaa pohjoismaisessa vertailussa, paljasti taannoinen Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisu.
Suomalaiset sijoittuivat viimeiseksi vertailtaessa internetin ja laajakaistan käyttöä ja verkkoyhteyksien määrä.
Julkaisun mukaan pohjoismaalaiset lisäsivät netinkäyttöään verrattuna EU -maihin. 16--74 -vuotiaasta 80 prosenttia käytti internetiä vuoden 2005 keväällä. Alkuvuonna 2004 baanalla kirmaili 63--77 prosenttia samasta ikäryhmästä, kun EU -maissa vastaava luku oli 38 prosenttia.
Eniten netissä surffattiin Islannissa ja toiseksi eniten Ruotsissa.
"Ruotsin etumatkaa selittänee, että siellä verkkoyhteyksiä kustannetaan verorahoista. Vaikka se on jopa Suomea haja-asutumpi maa", analysoi tietotekniikkapäällikkö Petri Kutvonen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyntieteenlaitokselta.
Ruotsi tosin lopetti verkkoyhteyksien tukemisen viime kesänä.
Suomessa hallitus asetti vuosi sitten tavoitteen, että miljoona kotitaloutta on laajakaistoitettava vuoden 2005 loppuun mennessä.
Tavoite saavutettiin viime kesänä, mutta silti Suomi on pohjoismaisessa vertailussa huonoin.
Mutta ehkä Suomi elää jonkinlaista välivaihetta. Suomi panostaa seuraavaksi langattomiin yhteyksiin.
"Seuraava tavoite on saada laajakaistayhteys jokaisen suomalaisen taskuun", kertoo viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kohtalan mukaan Suomi panostaa myös verkkoyhteyksien nopeuksiin: ensi vuonna miniminopeuden pitäisi olla vähintään kahdeksan megabittiä sekunnissa.
Kohtala tietää myös syyn syrjäseutujen hitaaseen verkottumiseen. "Telia-Sonera on jäänyt odottamaan EU-rahaa ja valtion tukia rakentamiseen. Siksi syrjäseudut saavat odottaa laajakaistaa."
Suomesta puuttuu Technopoliksen toimitusjohtaja Pertti Huuskosen mielestä sovellusten tekemisen kulttuuri, historia ja halu.
"Pelkästään laajakaistojen rakentaminen ei riitä. Siksi Suomi jäi vertailussa jälkeen."
Hän silti muistuttaa, että Suomi on kovalla teknologialla saanut paljon hyvää aikaa jo ennen nettiaikaa.
"Suomi on aina ollut kovan teknologian maa ja on sitä yhä. Se ei silti riitä. Jotta teknologiasta saisi enemmän irti, pitäisi kehittää sovelluksia." Huuskosen mielestä sovellukset ovat usein yksinkertaisia oivalluksia ja sosiaalisia innovaatioita.