Liikenne- ja viestintäministeriö päättää television kolmen digikanavan verkkoluvista parin kuukauden sisällä. Hakijoiksi ovat ilmoittautuneet Yleisradio, Digita, MTV3 sekä Swelcom, joka takana on Nelonen.
Kyse on siitä, että tähän asti Digita on hallinnut laitteistoa, jolla digiohjelmat siirretään, kertoo viestintäneuvos Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Verkkolupien uudet haltijat saavat haltuunsa myös laitteiston.
Digitan sijaan vastaisuudessa toimivat operaattoreina verkkoluvan saajat.
"En osaa vielä sanoa, miten asia käytännössä toteutuu. Tämä on meillekin uutta", kertoo viestintäpäällikkö Riitta Kontula Digitasta. Verkkoluvat on määritelty uudessa viestintämarkkinalaissa.
Ohjelmistolupien
hakuaika loppuu pian
Ministeriö on keskustellut Digitan tähänastisesta monopolista myös EU-komission kanssa, joskaan virallista huomautusta Digitan monopolista komissiolta ei ole tullut.
"Nyt pitäisi saada aikaiseksi kilpailua siitä, kuka tarjoaa ohjelmien siirron milläkin hinnalla", selvittää Kohtala. Valvojana toimii ministeriö.
Tarkoitus on, että vastaisuudessa syntyisi kilpailu siitä, kuka operaattori milläkin hinnalla tarjoaa kanaville siirron.
Kolme kanavanippua ovat Yleisradion, Alma Median MTV3:n ja Sanoma WSOY:n Swelcomin eli Nelosen hallinnassa.
Tämän viikon perjantaina menee hakuaika umpeen myös kolmelle ohjelmistoluvalle. Ohjelmistot sijoittuvat Swelcomin kanavanipussa oleviin tyhjiin kanaviin.
Kohtala myöntää, että digikanavia on lähdetty markkinoimaan jollain tavoin väärin päin. Hän itse kertoo sisäistäneensä digitelevision ajatuksen nähtyään naapurin mökillä tämän katselevan urheilukanavaa digilähetyksenä.
"On puhuttu niin paljon tekniikasta, joka on vasta kehitteillä", Kohtala sanoo.
Useimmista digitelevisioon liittyvät asiat tuntuvat puuroisilta ja monimutkaisilta. Lopulta on kuitenkin kysymys lähinnä paremmasta kuvasta, ja kaapeli- tai satelliittiliittymän hankkijoille maksullisista lisäkanavista.
Tarjolla myös
satelliitti ja kaapeli
Kaikessa edellä mainitussa on kyse maanpäällisen digiverkon luomisesta ja sen kanavista. Sen piirissä on Suomessa noin 70 prosenttia kotitalouksista. Kanavia on olemassa 12, joista jonkinlaista ohjelmaa lähettää nyt kymmenen.
Vaihtoehtona maanpäälliselle digiverkolle voi katselija hankkia myös kaapeli- tai satelliittisovittimen.
Kaapeliverkossa näkyvät kanavat vaihtelevat kaupungeittain, eikä kaapelikanavia ole pienissä kaupungeissa.
Satelliittikanavien saamiseksi digitaalisesti tarvitaan digiboksin lisäksi satelliittilautanen. Huono puoli on, ettei satelliitin kautta näy Ylen digikanavia lainkaan. Sen sijaan sitä kautta saa näkyviin vaikkapa Nelosen esimerkiksi Itä- tai Pohjois-Suomessa, jossa Nelonen ei muuten näy. Analogiset kanavat saa näkyviin napsauttamalla digisovittimen pois päältä.
Myyntipäällikkö Pekka Hurme Canal Digitalista toivoo, että Yle lähettäisi vastaisuudessa digiohjelmansa myös satelliitin kautta.
Hänen mukaansa kaikilta säästyisi paljon rahaa, jos vielä digiverkkoon kuulumattomia, joita on 30 prosenttia kotitalouksista, ei tarvitsisikaan liittää maanpäälliseen verkkoon, vaan ne saisivat digikanavansa satelliitin kautta.
Canal Digital on Suomen ja Pohjoismaiden suurin digitelevisio-operaattori. Sen lisäksi Suomessa toimii myös ruotsalainen Viasat, joka ei lähetä ollenkaan suomalaista ohjelmaa. Canal Digitalin kautta näkyvät MTV3, Nelonen ja Urheilukanava. Niiden lisäksi siltä voi tilata yli 60 maksullista kanavaa.