Pankit odottavat verkkolaskusta seuraavaa nettipalvelun menestystuotetta. Ennen pitkää kuka tahansa voi halutessaan saada laskut esimerkiksi sähkö- tai teleyhtiöltä vain verkkopankkiinsa. Ensialkuun käyttäjiä odotetaan löytyvän pienistä ja keskisuurista yrityksistä, sillä laskujen täysin konekielinen käsittely tuo tuntuvia säästöjä.
Verkkolaskun vauhdittamiseksi pankit sopivat viime vuoden lopussa yhteisestä Finvoice-laskumallista. Laskun välityksestä osapuolien kesken vastaavat pankit. Palvelun tai tuotteen myyjä päättää, tarjoaako se verkkolaskua asiakkailleen.
Tähän saakka yrityksillä on ollut lähinnä kahdenvälisiä sopimuksia, mikä on hidastanut täysin konekielisesti paikasta toiseen siirtyvien laskujen käyttöön ottoa.
Paperilaskusta syntyvät kulut vaihtelevat suuresti. Joidenkin arvioiden mukaan kokonaiskustannus voi nousta jopa 100 euroon. Kuluja syntyy, kun myyjäyritys käsittelee ensin laskun omissa tietojärjestelmissään ja lähettää sen ostajalle, joka joutuu viemään tiedot taas omiin tietojärjestelmiinsä.
"Jotkut yritysasiakkaat ovat kertoneet, että alle 40 euron laskuja ei kannattaisi käsitellä olleenkaan vaan maksaa heti, koska laskun tarkistaminen ja kaikki muu käsittely tulee kalliimmaksi kuin laskun loppusumma", elektronisten palvelujen yksikönjohtaja Matti KarvonenNordeasta kertoo.
Tie massatuotteeksi kestää aikansa
Karvonen uskoo myös tavallisten kuluttajien olevan kiinnostunut verkkolaskusta. Jo nyt jotkut yritykset tarjoavat asiakkailleen tätä vaihtoehtoa, mutta sen käyttö on vielä vähäistä.
"Hyödyt sähköiseen laskutukseen siirtymisestä ovat niin selvät, että se yleistyy varmasti. Se ei ole vain miellyttävää, vaan myös kansantaloudellisesti järkevää", verkkopalvelujohtaja Mikko HyttinenOsuuspankkikeskuksesta kertoi.
Karvonen ei halua arvioida, miten nopeasti siitä tulee samanlainen massatuote kuin esimerkiksi laskujen maksamisesta netin kautta.
"Ensin liikkeelle lähtevät ne, joille syntyy suurimpia säästöjä. Kun saadaan standardiratkaisuja, muutkin alkavat tulla mukaan", hän sanoi.
Myös jo aiemmin elektronista laskutusta käyttäneillä löytyy uusia käyttömahdollisuuksia, sillä tähän saakka suoraa laskutusta on käytetty varsinaisessa tuotannossa. Ulkopuolella oleva osa on paljon työllistävä ja sen siirtoon konekieliseksi tarvitaan standardia.
Palkkanauha sähköisesti
Sammon verkkopalveluista vastaava johtaja Ari Häll pitää verkkolaskua myös tavallisen kuluttajan kannalta hyvänä ratkaisuna, sillä laskut on tarkistettavissa yhdestä paikasta.
"Sitä olen ainakin itse kaivannut", hän sanoo.
Suunnitelmissa on myös saada elektroniset palkkakuitit. Siihenkin pankit hakevat yhteistä mallia. Häll uskoo senkin hyödyttävän kuluttajaa, kun tiedot on tarkistettavissa kätevästi yhdessä paikassa.
"Palkanmaksajan kannalta on hyvä, ettei palkkakuitteja tarvitse postittaa. Pankki voi parantaa palvelua", hän sanoo.
Pankkitunnuksista apua tunnistamiseen
- Pankkien verkkotunnustuksista odotetaan vauhdittajaa myös julkisten ja muiden palvelujen käyttöön internetissä, sillä Väestörekisterikeskuksen HST-sirukortti ei ole innostanut kuluttajia odotetusti siihen tarvittavan kortinlukijan vuoksi.
- Kun henkilön sähköiseen tunnistukseen (hst) tarvittavia kortteja ei ole ollut, myös palvelut ovat kehittyneet hitaasti. Toisaalta palvelujakaan ei ole järkevä perustaa, koska käyttäjiä ei ole.
- Pankkien verkkotunnuksilla pääsee jo tarkistamaan esimerkiksi tiedot eläketurvansa kertymisestä tai voi lähettää postikortteja.
- Uusia palveluja uskotaan syntyvän, koska pankkitunnukset hyväksytään hst:n ohella julkisten palvelujen haussa. Se sopii erityisesti maksua vaativiin palveluihin.
- Väestörekisterikeskuksen kanssa yhteistyötä tekevät osuuspankit toivovat saavansa tunnuksen omiin pankkikortteihinsa tämän vuoden aikana.
- Edes pankeissa niiden omien tunnusten ei uskota riittävän pidemmän päälle, sillä esimerkiksi sähköiseen allekirjoitukseen tai sähköiseen äänestämiseen tarvitaan järeämpiä välineitä eli erilaisia toimikortteja tai kiinteitä koodeja. Välivaihe voi kestää pitkäänkin.