Verk­ko­kaup­pa­ju­na kiih­dyt­tää ohi

KalevaOulu Suomalaiset yritykset tuntuvat olevan jälkijunassa verkkokaupassa.

Itellan uuden postikeskuksen ympärille voitaisiin Ouluun rakentaa verkkokaupan tehokeskittymä. Lajittelukeskus valmistuu Takalaanilaan ensi kesänä. Kuva viime torstain harjannostajaistilaisuudesta.
Itellan uuden postikeskuksen ympärille voitaisiin Ouluun rakentaa verkkokaupan tehokeskittymä. Lajittelukeskus valmistuu Takalaanilaan ensi kesänä. Kuva viime torstain harjannostajaistilaisuudesta.

Oulu Suomalaiset yritykset tuntuvat olevan jälkijunassa verkkokaupassa. Kehitys maailmalla on juuri nyt kovaa, mutta Suomessa ollaan vielä nukuksissa.

Elektronisen kaupankäynnin yhdistyksen puheenjohtaja Kare Casals sanoo, että tämä aiheutuu varsin pitkälle valistuksen, tiedon ja ymmärryksen puutteesta. "Kauppiaat eivät ole vielä ymmärtäneet teknologisen murroksen ja internetin vaikutusta liiketoimintaan. Liiketoimintaympäristö on muuttunut heidän ympärillään ja myös kuluttajien käyttäytyminen.

Jos keskiverto kauppiaalta kysyy, ketkä ovat hänen kilpailijoitaan, hän ehkä luettelee saman kaupungin tai saman maakunnan yrityksiä. Kilpailijoita löytyy kuitenkin kansallisella tasolla ja ulkomailta saakka.

"Rajat ylittävä nettikauppa kasvaa koko ajan kohisten, suhteessa paljon enemmän kuin kotimaan sisäinen kauppa", Casals sanoo.



Kuluttajat fiksumpia
kuin kauppiaat


Hänen mukaansa suomalaiset kuluttajat ovat tältä osin fiksumpia kuin suomalaiset kauppiaat. Kuluttajat etsivät ostopaikkoja Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta kauppiaat ovat vanhakantaisia.

"Kuluttajilla on pulaa ajasta ja rahasta, ja mediakin valistaa kuluttajia nettikaupasta", Casals sanoo.

Kaupan keskusliikkeetkin ovat olleet konservatiivisia viime aikoina. 1990-luvun lopussa ne olivat kiinnostuneita, mutta into hiipui, kun huomattiin internetin vaativan myös kehityskustannuksia.

Nyt keskusliikkeet ovat havahtuneet huomaamaan, että niidenkin on tultava taas vahvemmin mukaan. Esimerkiksi Kesko aikoo kodintekniikan puolella perustaa uuden kauppakonseptin, jossa on tarkoitus yhdistää verkkokaupan, kiinteän kauppapaikan ja oman keskusvaraston etuja Verkkokauppa.comin tyyliin.

Kehitettävää on edelleen asenteissa ja ymmärryksessäkin.

Casals uskoo, että aloittavat yrittäjät ja etenkin nuoret yrittäjät ovat paljon pitemmällä kuin perinteiset yritykset. "Nuorilla on jo omasta takaa käsitys siitä, mitä mahdollisuuksia internet tarjoaa ja myös uskovat siihen", Casals sanoo.

Aikanaan peloteltiin, että EU:n vapaat sisämarkkinat voivat olla uhka suomalaisille. Casalsin mukaan uhka voi nyt olla todellinen suomalaisille yrityksille, jos ne eivät lähde rivakasti kehitykseen mukaan.



Verkkokauppaa ei
saa ihan ilmaiseksi


Oululainen verkkokaupan konsultti Janne Kuntola Avania Consultingista sanoo, että Oulun seudun yrityksillä on kiinnostusta verkkokauppaan, mutta enemmänkin sitä tietysti voisi olla.

Hänen mukaansa yrittäjät tuntuvat kavahtavan sitä, että verkkokaupan perustaminen ja ylläpitäminen maksaa sekin jotakin.

Verkkokaupan perustaminen ei riitä, vaan sitä pitää myös ylläpitää.

Verkkokauppaan kannattaa lähteä pienestä liikkeelle. "Voi tehdä pienen testikaupan ja kehittää sitä eteenpäin, jos homma näyttää toimivan", Kuntola sanoo.

Suomessa on paljon valmiita verkkokauppapalveluita, joita yrittäjät voivat hyödyntää. Kuukausimaksulla yrittäjä voi saada käyttöönsä palvelintilaa. Yrittäjä voi itse tai asiantuntijan avulla levittää tuotteensa verkkokaupan sivuille esitteille.

"1 000-2 000 eurolla pääsee alkuun", Kuntola laskee.

Perusasioiden pitää olla kunnossa, perustaa sitten nettikaupan tai fyysisen myymälän. Nettikauppaa pitää myös markkinoida, että ihmiset tietävät sen olevan olemassa. Siihen ei voi luottaa, että asiakkaat löytävät nettikauppaan jonkun hakukoneen avulla.

Verkkokauppaa voi vaikka mainostaa sanomalehdissä ja tietysti netin välityksellä.

Ilmoita asiavirheestä