Uusi sananvapauslaki astuu voimaan vuodenvaihteessa. Laki asettaa velvollisuuksia ennen muuta verkkojulkaisujen laatijoille. Vuoden alusta jokaiselle verkkojulkaisulle on osoitettava vastaava päätoimittaja ja julkaisu on tallennettava vähintään kolmen viikon ajaksi.
Lakia sovelletaan kaikkeen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan ja se asettaa tietoverkon kautta välitetyt julkaisut ensimmäistä kertaa samalle viivalle muitten joukkoviestimien kanssa.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) pitää sananvapauslain uudistusta merkittävänä ja toivoo verkkoviestintäalan valmistautuneen asianmukaisesti vuoden vaihteen muutoksiin. "Lain vaatimat normit ovat kohtuulliset ja ne voi kohtuullisin kuluin täyttää", ministeri Koskinen totesi torstaina oikeusministeriön tiedotustilaisuudessa.
Verkkoviestintää koskevia säädöksiä varten ei laadita erityistä valvontajärjestelmää. Tietoverkossa ilmestyviä julkaisuja tarkkaillaan kuten muitakin tiedotusvälineitä. "Oikeastaan operaattorien tulisi seurata, että löydettävissä on lainmukaiset vastuutahot", ministeri Koskinen huomauttaa.
Keskustelupalsta ei ole verkkojulkaisu
Lopullinen laki ei rinnasta tietoverkon keskustelupalstoja verkkojulkaisuihin. Lain valmisteluvaiheessa keskusteltiin kiivaasti päätoimittajan nimittämiseen liittyvistä ongelmista nimenomaan keskustelupalstoihin liittyen. Päätoimittajalle kuuluvaa vastuuta julkaisun sisällöstä pidettiin pulmallisena, sillä keskustelupalstojen reaaliaikainen kontrollointi on käytännössä hankalaa.
Uuden lain mukaan päätoimittajaksi aikakaus- ja verkkojulkaisuihin osoitettava henkilö on rikosoikeudellisessa vastuussa julkaisun sisällöstä.
Ensisijaisesti viestin sisällöstä vastaa kuitenkin se, jonka voidaan katsoa olevan mahdollisen rikoksen tekijä. Päätoimittajan on oltava 15 vuotta täyttänyt.
Laki kumoaa käytännön, jonka mukaan päätoimittaja on vastuussa rikoksesta, ellei hän voi todistaa syyttömyyttään. Uuden lain mukaan syyllisyys on todettava normaaliin tapaan.
Tallentamisvelvoite askarruttaa
Lakiin on sisällytetty tallentamisvelvoite, jonka tarkoituksena on varmistaa, että verkkojulkaisua voidaan tarvittaessa käyttää todisteena oikeudenkäynnissä. Lopullisessa laissa velvollisuus on kolmen viikon mittainen valmisteluvaiheessa kaavaillun kahden tai kolmen kuukauden sijaan.
Uuden lain mukaan tuomioistuin voi myös määrätä palvelimen tai muun laitteen ylläpitäjän luovuttamaan hallussaan olevan viestin tunnistamistiedot viranomaisille, mikäli on aihetta epäillä viestin sisällön olevan rikollinen.
Tallentamisvelvollisuutta on kritisoinut muun muassa lain valmistelussa kuultu Electronic Frontier Finland ry. (EFFI), jonka mukaan arkistointi aiheuttaa teknisiä ongelmia pienille julkaisijoille, joitten resurssit ovat rajalliset. Lisäksi useasti muuttuvan materiaalin arkistointia pidetään hankalana.
EFFI:n mukaan on myös epäloogista vaatia arkistointia verkkojulkaisuilta, ellei sitä vaadita niin ikään esimerkiksi yleisötilaisuuksissa pidetyiltä puheilta. Arkistointivelvollisuuden lyheneminen saa järjestöltä kiitosta.
EFFI on tietoverkon käyttäjien ja kansalaisten sähköisten oikeuksien puolustamiseen keskittyvä kansalaisjärjestö.
Mikä luetaan verkkojulkaisuksi?
- Tyypillinen esimerkki verkkojulkaisusta on säännöllisesti päivitettävä sanomalehden verkkoversio.
- Uuden sananvapauslain mukaan verkkoportaali tai verkossa oleva keskustelupalsta ei ole verkkojulkaisu, ellei julkaisija käsittele toimituksellisesti siinä olevaa aineistoa.
- Verkkojulkaisuja eivät ole viranomaisten, yritysten tai kansalaisjärjestöjen tyypilliset kotisivut.
- Verkkojulkaisuksi luokittelu edellyttää, että tieto on verkossa vapaasti jokaisen saatavana. Lisäksi julkaisun on oltava säännöllinen.
- Lakia sovellettaessa julkaisujen laatua arvioidaan tapauskohtaisesti.