Vapaata tiedonkulkua tukittiin erityisen hartaasti Tiibet-mellakoiden johdosta. Monien yksityisten kotien tai toimistojen nettilinjat ovat romahtaneet. Tiibet-hakusanat ovat estäneet nettisivuja. Päivästä riippuen ulkomaisten sanomalehtien sivut eivät auenneet, tai avautuivat normaalia huonommin.
Yleensä helpotusta tiedonkaivuun ongelmiin saa proxy- eli välityspalvelimella, jonka avulla pystyy avamaan viranomaisten sulkemat nettisivut. Nyt nekin pettivät.
"Meidän lapset käyvät kansainvälistä koulua ja siellä käytetään yleisesti proxy-palvelimia. Tästä huolimatta nettilinjat ovat kaatuneet vähän väliä, ja koulu on joutunut vaihtamaan yhdestä proxysta toiseen", kertoo Wuxissa työskentelevä Johan Tallberg.
Kansainvälisissä kouluissa kaivetaan tietoa muun muassa Wikipedian kautta, joka kuuluu Kiinassa kiellettyjen sivustojen listalle.
Tiibet-kohun myötä sulkeutui myös aiemmin toiminut YouTube, koska sinne päätyi silminnäkijöiden video-otoksia mellakoista.
Varsinainen nettiyllätys koettiin kuitenkin kun viranomaiset päästivät parisenkymmentä toimittajaa ja kourallisen diplomaatteja tiukasti kontrolloidulle vierailulle Lhasaan. Silloin aukesivat vuosikausia suljettuna olleet BBC:n nettisivustot.
Liekö sattumaa, vaiko BBC:n piruilua, kun ensimmäisenä "bloggausvapaana" päivänä brittimedia julkaisi nettisivuillaan artikkelin, joka selvitti, millaisilla eri tekniikoilla Kiina tukkii internetiään.