Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo piti harvinaisen tiedotustilaisuuden heti viikon aluksi. Vähäsalolla oli - kerrankin - miellyttäviä asioita kerrottavanaan.
Ylivieskan palokuntaväki muutti uudelle paloasemalle jo viime vuoden lokakuussa, mutta virallinen vihkiäisjuhla oli ohjelmassa vasta maanantaina.
Tunnelma oli katossa, vaikka tasavallan presidentti Tarja Haloselle lähetetty vihkiäiskutsu ei tuonutkaan toivottua tulosta. Halosen sijasta aseman vihki Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen."Meillä on vihdoin toimivat tilat ja olemme siitä kovin, kovin iloisia", Vähäsalo kiteytti.
Ennen muuttoa aseman kalustoa oli sijoitettu kolmeen eri kohteeseen, mikä aiheutti äkkilähtötilanteissa kiusallisia, jopa viiteen minuuttiin venyneitä viiveitä. "Nyt viiveistä on päästy eroon", Vähäsalo iloitsi.
Katajistontien vanhan aseman 600 neliön tiloihin verrattuna palokuntaväki voi elää väljästi. Kalusto mahtuu vihdoin saman katon alle: varsinainen paloasema tarjoaa reilun 2 100 neliön ja varastorakennus yli 300 neliön tilat. Ylivieskan palopäällikölle Pekka Similälle ahtaus on suhteellinen käsite. Ennen Katajistontien aseman rakentamista (1964) palokuntaväki piti majaansa nykyisellä meijerin tontilla. "Kiinteistön saattoi tunnistaa paloasemaksi siitä, että oli torni, katolla sireeni sekä tallissa yksi paloauto."
Ajat muuttuvat. Nyt Ylivieskan paloaseman päärakennuksessa on 18 pilttuuta erilaisille autoille.
Uuden paloaseman rakentamiskulut nousivat noin kolmeen miljoonaan euroon. Palomies-sairaankuljettaja Reijo Ammunet vakuuttaa, ettei rahoja ole kylvetty turhuuteen. Kokemukset viiden kuukauden ajalta ovat pelkästään hyviä. "Pitkäaikaisista haaveista tuli totta. Tämä muutto on lisännyt työn mielekkyyttä", yli kymmenen vuoden uran Ylivieskan paloasemalla tehnyt Ammunet myönsi.
Katajistontiellä palokuntalaiset tottuivat kompromissien tekemiseen. Kompromissien kompromissi oli huone, joka toimi punttisalina, poikkeusolojen johtokeskuksena ja koulutustilana. "Täällä punttisali on vain punttisali."
Liukutangolla
uskottavuutta
Piia Vähäsalo joukkoineen on asettanut riman korkealle. Jos tavoitteet toteutuvat, on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alue 123 000 asukkaalleen Suomen turvallisin asua, yrittää ja elää. Viime vuonna alueen rakennuspaloissa olivat uhattuina lähes 83 miljoonan omaisuusarvot, joista pelastuslaitoksen väki sai pelastettua liki 78 miljoonan euron siivun. Silti vain kymmenesosa työstä on tulipalojen sammuttamista. "Työmme vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa", Vähäsalo sanoi ja viittasi valistustyöhön, jota palokuntaväki tekee aktiivisesti.
Ylivieskan paloaseman kalusto on koko pelastusalueen käytössä. Hallista löytyy muun muassa Pohjois-Suomen ulottuvin puomitikasauto, jonka kori yltää 45 metrin korkeuteen.
Pitkän linjan palokuntalaisille kova juttu on myös uuden aseman liukutanko. "Katajistontien yksikerroksisella asemalla tankoa ei tarvittu", Ammunet velmuili.