KempeleläisenJukka Rinteen mielestä valittamiseen ei ole mitään syytä. Huonomminkin asiat voisivat olla.
Joulukuussa vuonna 2003 Rinne lähti kotonaan aterian jälkeen ulos tupakalle. Äkkiä jalka meni alta, mies kaatui pitkäkseen ja oksensi. Hän pääsi ryömimään sisälle, ja kotona olleet vaimo ja tytär tilasivat ambulanssin. Tutkimuksissa todettiin, että aivoissa oli kuusi veritulppaa, joista kolme saatiin pois.
Kohtaus ei antanut ennakkovaroituksia. "Jälkeenpäin havaittiin, että aiemmin oli ollut jo pienempiä tukoksia, mutta niin lieviä, etteivät ne antaneet merkkiä itsestään", sanoo nyt 57-vuotias Rinne.
Onni onnettomuudessa oli, että kohtaus sattui kotona eikä työssä. Rinne työskenteli tuolloin ympäristökeskuksessa maa- ja vesipuolella työmaapäällikkönä. Työ vei usein kohteisiin maastoon.
Tapahtunutta seurasi kuukausi Oysissa ja puoli vuotta Kempeleen terveyskeskuksessa. Vasen puoli oli halvaantunut, ja moni perustoiminto oli opeteltava uudestaan. Kuntoutuminen onnistui hyvin. Puhekyky palasi, ja Rinne sai ajokortinkin takaisin.
Työelämään paluuta hän yritti 2005.
"Työnantaja suhtautui kokeiluun erittäin myönteisesti, mutta lopputulos oli, että parempi oli jäädä pois", hän sanoo. Tietokoneella pystyy Rinteen mukaan rämppäämään yhdelläkin kädellä, mutta mieluisat maastohommat eivät luonnistuneet.
Tapahtuneessa on oma sopeutumisensa, ja kuntoutus jatkuu. Eteenpäin on menty perheen ja lähipiirin tuella. Kotonaan Rinne tekee kaiken, minkä voi. Apua antaa vaimo ja tarvittaessa naapurissa asuva vaimon veli.
Tärkeä henkireikä on juuri autokortin saaminen takaisin. Pohjois-Pohjanmaan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen puheenjohtajana toimiva Rinne pääsee tarvittaessa liikkeellekin - vaikkapa tukihenkilötehtäviin uusille aivohalvauspotilaille.