Liikennekuolemien määrä oli Suomessa viime vuonna historiallisen pieni. Sitten tapahtui jotain. Onnettomuustilastot ovat kääntyneet jyrkkään nousuun vuodessa. Tammi-kesäkuun aikana kuolleita oli 178, mikä on 56 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tällä menolla ollaan päätymässä noin 400 kuolleeseen liikenteessä tänä vuonna.
Näin kirjoitettuina nuo luvut näyttävät pelkältä tilastolta. Jokainen numero tarkoittaa kuitenkin yhtä kesken ja turhaan katkennutta elämää. Tieliikenteessä loukkaantuneet lasketaan vuoden ajalta tuhansissa, ja loukkaantuminen voi muuttaa yksilön ja omaisten elämää ratkaisevasti.
Äkilliselle muutokselle pahempaan on vaikea löytää selkeää selitystä. Liikenteen määrä tai tiestön laatu ei ole muuttunut vuodessa ratkaisevasti. Näin ollen vastauksia on haettava ratin takaa.
Kuolleiden määrä on kasvanut etenkin ulosajojen ja kohtaamisonnettomuuksien lisääntymisen myötä. Monessa tapauksessa näistä auto on karannut käsistä liian kovan vauhdin vuoksi tai on lähdetty ohittamaan tuhoisin seurauksin. Rattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet ovat nekin kasvaneet. Kautta Suomen kuolleita on tullut lisää, ja Pohjois-Pohjanmaalla loukkaantumiset rattijuoppouden myötä ovat jopa kaksinkertaistuneet.
Moni ulosajo ontulosta nuorten kuljettajien kaahaamisesta. Monia ohituskolareita puolestaan edeltää piittaamattomuus liikennesäännöistä ja varovaisuudesta. Ja jokainen alkoholia juonut muuttuu muille hengenvaaralliseksi istuessaan kuljettajan paikalla.
Kyse on siis ennen muuta asenteista. Niissä on tapahtunut muutos, jolla on verisiä seurauksia. Liian usein nuorten autoajelu muuttuu järjettömäksi revittelyksi ja sekoiluksi. Koko syytä onnettomuuksien lisääntymisestä ei silti voi panna nuorten kuljettajien piikkiin. Varttuneemmillakin on siinä osansa.
Suomalaisen liikennekulttuurin ongelmat ovat kokonaisuus, johon vaikuttamiseen ei helppoja yksittäisiä keinoja ole. Etenkin toistuvan rattijuoppouden ehkäisyyn auttaisi kuitenkin se, että lain sallimaa oikeutta tuomita rattijuoppojen autoja valtiolle menetetyksi käytettäisiin nykyistä hanakammin. Alkolukkojen on tarpeen yleistyä autojen varusteena, eikä keskustelua promillerajan laskemisesta ole syytä kaihtaa.
Tienpidon rahoittajilla on heilläkin vastuunsa. Ohituskolareita vähentää teiden pitäminen sellaisessa kunnossa, että turvallinen ohittaminen on tiestön puolesta mahdollista.
paakirjoitus@kaleva.fi