Noin 50-vuotias vanginvartija kuoli ja vankeja kouluttanut opettaja loukkaantui vakavasti kahden vangin paettua väkivaltaisesti Vaalasta Pelson vankilasta maanantaina iltapäivällä. Noin kello 14 paenneet vangit saatiin nopeasti kiinni Muhoksella. He ehtivät olla karkuteillä noin tunnin. Vangit kuljetetaan illan aikana Muhokselta Oulun poliisin huostaan.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Eero Klemetti keskusrikospoliisista kertoo, että loukkaantunut leikattiin maanantai-iltana. Miehen tila oli erittäin kriittinen.
Pelson vankilan johtaja Jorma Leppäharjun mukaan kyseessä oli kaksi muun muassa huumausaine-, omaisuus- ja väkivaltarikoksista tuomittua miestä. Hän luonnehtii noin 25- ja 35-vuotiaita vankeja vaarallisiksi. Molemmat vangit ovat kotoisin Oulun läänin alueelta.
Tapahtuma-aikaan vangit olivat vankilan aitauksen ulkopuolella sijaitsevassa rivitalossa, joka oli muunnettu koulutustilaksi. Peruskorjauskurssin työharjoittelun aikana miehet olivat käyneet vartijan ja opettajan kimppuun poliisin mukaan raa?alla tavalla. Tiettävästi he käyttivät aseinaan rakennustyömaan työkaluja. Ampuma-aseita heillä ei ollut.
Leppäharjun mukaan vankilan henkilökuntaan kuuluva henkilö oli mennyt paikalle ja ensin luullut, että kyseessä oli tapaturma. Asian oikea laita paljastui kuitenkin tuota pikaa, ja hän hälytti lisää henkilökuntaa paikalle. Tuolloin yksi vartija, noin 50-vuotias mies, oli jo kuollut ja toinen vanginvartija saanut vakavia vammoja.
Noin 400 metrin päässä vankilan päärakennuksesta sijaitsevassa opetustilassa oli tapahtuma-aikaan vartijan ja ohjaajan lisäksi kymmenkunta vankia. Heistä kuitenkin vain kaksi pakeni.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Eero Klemetti keskusrikospoliisista Oulusta kertoo, että vangit pakenivat Pelsosta vankilan henkilökuntaan kuuluvan autolla. Poliisi otti heidät kiinni Muhoksen keskustan tuntumasta noin 50 kilometrin päässä Pelsosta. Karkureilla ei ollut tiettävästi apureita.
Tapaus järkyttää
Vankilan johtaja Leppäharju sanoo, että tapaus järkyttää ja masentaa niin Pelson vankilan henkilökuntaa kuin vankejakin. Kukaan ei tapahtunutta hyväksy. Hän muistelee, että yhtä vakavaa vankilapakoa ei ole sattunut kymmeniin vuosiin.
Traagisesta tapauksesta huolimatta Leppäharju ei lähtisi isommin nykykäytäntöjä muuttamaan. Hänen mielestään vankien peruskorjauskurssi on osoittautunut hyväksi koulutukseksi, ja moni vanki on onnistunut suorittamaan jopa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, artesaanin tutkinnon.
"Oppia täytyy ottaa ihan nöyrästi. Tämä kurssi on ollut ainakin kymmenen vuotta, eikä aiemmin mitään ole sattunut. On vaikea sanoa, mikä on ollut heidän motivaationsa. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että he ovat vaarallisia miehiä, mutta jossakin heitäkin täytyy pitää", Leppäharju toteaa.
Pelson vankilassa on 189 paikkaa ja liki 250 vankia. Leppäharjun mukaan henkilökuntaa on vuosien saatossa vähennetty, ja henkilökunnasta on nyt kova pula. Hän ei kuitenkaan usko, että henkilökunnan nykyistä isompi määrä olisi estänyt maanantaisia tapahtumia.
Täysin poikkeuksellinen vankilapako
Vaalan vankilapako on Suomen oloissa täysin poikkeuksellinen tapaus. Pakoja tutkinut Rikosseuraamusviraston (Rise) tarkastaja Jukka Siltaloppi ei muista Suomen historiasta ainuttakaan toista vartijan kuolemaan johtanutta pakoa.
Viimeksi vankilan työntekijä kuoli väkivallan uhrina virkatehtäviä hoitaessaan 1950-luvulla. Risestä ei kuitenkaan osata sanoa, millaisessa tilanteessa tämä tapahtui.
Yleisimmin vangit karkaavat tilanteissa, joissa heidät on viety vankilan ulkopuolelle tai muuten tavallista kevyemmin vartioituun paikkaan. Esimerkiksi sairaaloista paetaan silloin tällöin.
Siltalopin mukaan karkaaminen on tavallista yleisempää myös Pelson vankilan tapaisissa ns. suovankiloissa. Niissä vankilan ympärillä on laajasti maata, jolla vankeja on töissä. Yhtä vartijaa kohti saattaa olla kymmenen tai kaksikymmentäkin vankia, joten välitön vartiointi ei voi olla kovin perusteellista.
Vankilapakojen määrä on ollut viime vuosina laskussa. Viime vuonna vankiloista poistui omin luvin 27 vankia, mikä on ennätyksellisen vähän. Lukuun ei sisälly lomilta palaamatta jääneitä. Karkureiden väheneminen 2000-luvulla on Siltalopin mukaan ainakin osaksi seurausta valvonnan paranemisesta.
Oikeusministeri Koskinen: Pelson vankipako on tutkittava perusteellisesti
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) pitää Pelson vankilapaon yhteydessä tapahtuneita väkivallantekoja erittäin järkyttävänä ja vakavana tapahtumana. Vaikka turvallisuustyötä on jatkuvasti tehostettu, tapaus osoittaa, että sitä on entisestään parannettava kaikilla tasoilla.
"Tapaus johtaa siihen, että kaikissa yksiköissä on mietittävä työn organisointia. Turvallisuustyö alkaa jo huomenna, kun kaikissa maan vankiloissa järjestetään suruliputus ja hiljainen hetki tapahtuneen johdosta", Koskinen sanoi STT:lle.
Hän korostaa, että liian kärjistäviä kannanottoja tai äkkinäisiä johtopäätöksiä ei pidä tehdä ennenkuin tapaus on perusteellisesti tutkittu sekä poliisitutkintana että laitoksen omien olosuhteiden osalta.
"Vankien riskiluokituksen teko on aina äärimmäisen vaikeaa, kun arvioidaan milloin vanki voidaan esimerkiksi päästää vapaampaan työmuotoon."
Koskinen muistuttaa, että pakojen yhteydessä vankiloiden henkilökuntaan kohdistuvat näin vakavat väkivallanteot ovat olleet Suomessa hyvin harvinaisia.
Ennen Pelson väkivallantekoihin johtaneiden syiden selvittämistä on vaikea Koskisen mukaan arvioida sitäkään, mikä on henkilö- ja muiden resurssien lisäämisen merkitys. Vankiloiden henkilökunta on pitänyt vankeinhoidon resursseja riittämättömänä, mutta hallitusten budjettineuvotteluissa vaatimukset määrärahojen lisäämisestä ovat jääneet osin toteutumatta.
Tämän vuoden budjetissa vankiloiden rahapulaa helpotetaan kahdella miljoonalla eurolla.
Pääluottamusmies: Vankiloissa pula valvontahenkilöstöstä
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja ja pääluottamusmies Jari Tuomela järkyttyi Pelson vankilapaon tapahtumista. Hänen mukaansa vankiloiden valvontahenkilöstöä ei ole nykyisellään riittävästi, vaikka vankien määrä on lisääntynyt neljässä vuodessa tuhannella.
"Valvontapuolella on 80?100 henkilön vajaus. Täytyy myös kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia vankeja mihinkin vankilaan sijoitetaan ja millaisiin työpisteisiin heitä päästetään", Tuomela sanoi STT:lle maanantai-iltana.
Vankien tausta ja rikoshistoria on Tuomelan mukaan otettava aiempaa tarkemmin huomioon vankien sijoittelussa. Riskialttiita vankeja ei tule sijoittaa esimerkiksi työtoimintaan, jossa teräaseita käytetään työvälineinä, Tuomela esittää.
Vankien väkivaltaisuus on Tuomelan mukaan näkynyt yleensä vankien keskinäisinä kahinoina. Hän kuitenkin muistutti, että myös henkilökunta on joutunut vankien päällekarkauksien kohteeksi.
"Tähän asti selvittiin henkilökunnan valppauden ja tuurin ansiosta kuolemaan johtaneilta tilanteilta", Tuomela sanoi. Vankilavirkailijain liitossa on 1 800 jäsentä, joista suurin osa on valvontahenkilökuntaa. Liittoon kuuluu myös toimistotyöntekijöitä ja työtoiminnan virkamiehiä.
