Käräjäsaliin pystytetty teltta sekä verijälki- ja dna-tutkimuksien yksityiskohtainen läpikäyminen keskusrikospoliisin rikoslaboratorion tutkijoiden avulla toi runsaasti tietoa, mutta vähän valoa Bodominjärvien surmiin. Oikeus pui teltan ja Gustafssonin kenkien verijälkiä koko päivän, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei noussut esiin.
"Löytyykö edes välillisesti jotakin, joka osoittaisi, että Nils Gustafsson on tekijä?", kysyi omaisten asianajaja Heikki Lampela turhautuneesti.
Laboratorioanalyytikko Anja Ytti vastasi, että heidän tehtävänsä on vastata kysymykseen miksi, ei suoranaisesti etsiä kehenkään viittaavia tosiasioita.
Rikoslaboratorion tutkijat selittivät tutkimustuloksia ensin yksin ja lopuksi yhdessä. Teltasta on dokumentoitu yli 50 verijälkeä, joista 37:stä on tehty dna-tutkimus ja 26 osalta on löydetty kolmeen uhriin tai Gustafssoniin sopiva dna-tunniste.
Näytteistä seitsemän tutkittiin Saksassa Bundeskriminalamt-laboratoriossa ja viisi Englannissa Foreign Sience Service-laboratoriossa. Rikoskemisti Matti Karjalainen totesi, että teltassa on kaikkiaan tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia verijälkiä. "Kaikista isoista verijäljistä ja erityyppisistä verijäljistä, joilla on katsottu olevan merkitystä, on otettu dna-näyte", Ytti tähdensi.
Teltasta löytyy paljon pisto- ja viiltohaavoja, mutta teknisen tutkijan Johanna Lehdon mukaan niiden järjestystä on vaikea sanoa.
Myöskään surmien järjestys ei oikeudelle selvinnyt. Lehdon mukaan sivunarut on katkaistu teräaseella ja viiltojäljet ovat etupäässä tulleet ennen verijälkiä.
Yhteinen
alkuperä
Gustafssonin kengistä, jotka löydettiin reilun puolen kilometrin päästä rikospakalta, on mikroskooppitutkimuksissa löydetty runsaasti verijälkiä. Päällepäin ne eivät näkyneet.
Vasemmassa jalkineessa on paljon vähemmän verijälkiä ja -roiskeita kuin oikeassa. Roiskeita löytyi lähinnä sen päältä sekä ulkosivuilta. Myös venykkeiden sisäpuolelta löytyi verta.
"Tässä tapauksessa veriroiske voi mennä tähän kohtaan vain siten, että se menee sinne suhteellisen kohtisuoraan tai vähän vinosti niin, että kengänaukko on venyneenä", Ytti arvioi. Hän uskoi verijälkilöydöksien tukevan käsitystä että jalkineet ovat voineet olla surmaajan jalassa. "Jotenkin on vaikea kuvitella, mikä olisi aiheuttanut jalkineiden vereentymisen, jos jalkineet ovat olleet teltan ulkopuolella."
Kenkien päällisistä löydetyn veren on dna-tutkimuksissa todettu kuuluvan Anja Mäelle. Teltan niin sanotulla kakkosseinustalla on löydetty varjostuma, 25 kertaa 30 sentin suuruinen niin sanottu void-alue, jossa verijälkiä ei ole. Sellainen syntyy, kun veren tiellä on jokin esine.
Hahmo muistuttaa jalkineen muotoa ja olisi Ytin mielestä voinut syntyä niin, että teltan kangas oli poimulla. Vahvimmin hän liitti sen Gustafssonin kenkiin, vaikka ei halunnut olla ehdoton.
"Huomiota on kiinnitetty siihen, että roiskeet ovat samantyyppiset, saman kokoisia ja yhtä tiheästi kakkossivulla ja jalkineessa. Molemmista on dna-tulos, joka sopii Anja Mäen tunnisteeseen", Ytti sanoi.
"Ne muodostavat tällaisen roiskekuvion. Voidaan päätellä, että sillä on yhteinen alkuperä."