Oulu Maanantaina vietettiin kaikkien aikojen ensimmäistä Maailman verenluovuttajapäivää. Päivän kunniaksi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu julkaisi oman toimintansa ja sen edeltäjien historiikin.
Veripalvelun entisen johtajan, Juhani Leikolan kirjoittama Pieni vaiva - hyvä mieli -historiikki valottaa suomalaisen veripalvelutoiminnan vaihteita. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu perustettiin vuonna 1948 huolehtimaan koko maan verihuollosta. Sen edeltäjinä toimivat Partiolaisten Veriliitto 1930-luvulla sekä Puolustusvoimain Veripalvelu, joka vastasi veren keräyksestä sotavuosien aikana.
Ennen talvisotaa veren käyttö maan sairaaloissa oli suhteellisen vähäistä ja verta luovuttivat useimmiten potilaiden omaiset. Partiolaiset luovuttivat verta silloin, kun omaisluovuttajaa ei ollut käytettävissä.
Sotavuosina verta alettiin luovuttaa lasipulloihin. Näin sotaolosuhteissa hankalista suorista verensiirroista voitiin luopua.
Sotien jälkeen monet kuvittelivatkin, että verta ei rauhan aikana juurikaan tarvita. Hoitokäytännöt kehittyivät kuitenkin siihen suuntaan, että verta tarvittiin yhä enemmän. Niinpä maa tarvitsi valtakunnallisesti järjestetyn veripalvelun.
Vapaaehtoista
luovutusta
Monista muista maista poiketen verenluovutus on perustunut Suomessa kautta aikojen vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen. Kokoverenluovutus on useimmissa maissa maksutonta, mutta plasmaa keräävät kaupalliset yritykset maksavat plasmanluovuttajille myös useissa länsimaissa. Vain 39 maassa kaikki luovutettu veri kerätään vapaaehtoisilta ja maksuttomilta luovuttajilta.
Maailmassa luovutetaan joka vuosi noin 80 miljoonaa pussia verta. Alle 40 prosenttia kaikista maailman veripusseista kerätään kehitysmaissa,vaikka niissä asuu 82 prosenttia maailman väestöstä. Kehitysmaissa etenkin naiset ja vastasyntyneet lapset kärsivät turvallisten verivalmisteiden puutteesta.
Suomessa verta luovutetaan vuosittain hieman alle 300 000 pussia ja niistä tehdyillä valmisteilla hoidetaan noin 60 000 potilasta. Veri erotellaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi.
Verta tarvitaan eniten ennalta suunniteltujen leikkausten yhteydessä ja tavallisten sairauksien hoidossa. Useimmissa tapauksissa verivalmistetta ei voi korvata muulla valmisteella, joten potilaan elämänlaatu ja usein jopa elämän pelastaminen on kiinni luovutetusta verestä.
Punasoluja tarvitaan erityisesti leikkauksissa ja anemian hoidossa, kun taas verihiutaleet ovat ehdottoman tärkeitä syöpäsairauksien hoidossa. Plasmasta tehdään lääkkeitä muun muassa vasta-ainepuutostautien ja verenvuototautien hoitoon.
Maailman verenluovuttajapäivän järjestävät nyt ensimmäistä kertaa yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO, Kansainvälinen Punainen Risti, Kansainvälinen verensiirtoyhdistys Isbt ja Kansainvälinen verenluovuttajajärjestö Fiodsr.