Pääkirjoitus

Veret sei­saut­ta­va kan­na­tus­syök­sy – kes­kus­ta voi nyt iloita vain siitä, että seu­raa­vat vaalit ovat kaukana

Tuoreet mielipidemittaukset kertovat keskustan kannatussyöksyn jatkuvan.Perussuomalaiset näyttävät tukevoittavan asemaansa maan suosituimpana puolueena.

Kuva: Silja Viitala

Tuoreet mielipidemittaukset kertovat keskustan kannatussyöksyn jatkuvan. Perussuomalaiset näyttävät tukevoittavan asemaansa maan suosituimpana puolueena.

Helsingin Sanomissa maanantaina 13,1 prosenttia, Ylellä torstaiaamuna 11,7 prosenttia.

Kaksi tuoretta mielipidemittausta kertoo hätkähdyttävästi, ettei keskustan kannatuskato ole vaalien jälkeenkään pysähtynyt. Puolue on mittausten mukaan vajonnut puolueiden suuruuskamppailussa neljännelle tai viidennelle sijalle.

Rankan vaalitappion jälkeen puolue päätti lähteä hallitukseen, kun sai mielestään hallitusohjelmaan itselleen tärkeät tavoitteet. Lähikuukausina saadaan lisää valoa siitä, kiittävätkö puolueen äänestäjätkin tätä taktiikkaa. Tässä vaiheessa näyttää siltä, etteivät kiitä.

Puolueen tärkein tuleva etappipiste on pätkäkauden puheenjohtajan valinta syyskuussa. Kamppailu virkistänee ainakin puolueen aktiiveja. Valinnan jälkeen iso vastuu kaatuu nimenomaan uudelle puheenjohtajalle, siis Antti Kaikkoselle tai Katri Kulmunille.

Keskustan onni on, että kunnallisvaalit pidetään vasta huhtikuussa 2021 ja eduskuntavaalit keväällä 2023. Vetoavamman linjan rakentamiseen on siten aikaa.

Kauhukuvana taas on se, että agraaritaustaisen puolueen kannatus on liukunut pysyvästi alemmalle tasolle. Esimerkiksi Ruotsissa keskustapuolueen suosiolukema on jo pitkään tavannut olla yksinumeroinen.

On myös täysin mahdollista, että talouden alamäki pakottaa hallituksen vetäytymään lupauksistaan. Se iskisi myös keskustan kannatukseen.

Tässä vaiheessa on aikaista sanoa, mitä hallitustaival keskustan tulevaisuudelle merkitsee. Mukaan lähtöön sisältyy joka tapauksessa suuri riski.

Perussuomalaisille viime päivien mielipidemittaukset ovat lämpöaalto koleassa kesässä. Ylen mittauksen mukaan puolueen kannatus hipoisi 20:tä prosenttia.

Kannatus lähti nousuun jo eduskuntavaalien alla. Niin sanottujen kansallismielisten ohella puolue pystyi vetämään tuekseen ”ilmastotalkoisiin” vastentahtoisesti suhtautuvia kansalaisia.

Merkittävä osansa kannatuksen nousussa on ollut puheenjohtaja Jussi Halla-aholla, joka osaa valita sanansa ja puhumisen tapansa yleisön mukaan.

Suuri yleisö sai jo ennen vaaleja nähdä rauhallisesti asioita perustelevan brittityyppisen herrasmiehen. Rujoimmat arviot maahanmuuttajista, EU:sta ja ”ilmastonmuutosvouhotuksesta” Halla-aho säästää areenoille, joissa on koolla omaa ydinkannattajakuntaa.

Perussuomalaisten gallupkärkeä selittää myös se, että oppositioon joutunut kokoomus on edelleen suuren hämmennyksen vallassa.

Kriittinen kysymys on nyt se, kuinka pitkään perussuomalaisten rotupuhtauskysymyksiä harrastava siipi sietää yleispoliitikon viittaa päälleen pukevaa johtajaa. Populistipuolueissa seinät alkavat natista ja ovet käydä perinteisesti herkästi.

Todelliseen valtaan pääsyä ajatellen puolueen kannatuspyrähdys tulee myös kovin varhain. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja edessä on kestävyysjuoksu, jossa alkuspurttia tärkeämpi on onnistunut loppukiri.