Ve­ren­pai­net­ta kan­nat­taa mitata kotona

"Valkotakkipaineen" vaikutus jää pois kun potilas tarkkailee paineitaan itse.

Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että verenpaineen säännöllinen kotimittaus vaikuttaa suotuisasti verenpainetasoihin.

Tällä hetkellä vain pieni osa suomalaisista verenpainepotilaista saavuttaa lääkehoidosta huolimatta suositellun verenpainetason. Säännöllinen kotimittaus edistää hoitoa ja lisää potilaan omaa aktiivisuutta ja vastuuta taudin hoidossa.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kahden kuukauden välein toistettu viikon mittainen verenpaineen kotiseuranta vaikuttaa potilaiden verenpainetasoihin verrattuna sellaisiin verenpainepotilaisiin, joilla kotimittaus tehtiin puolen vuoden välein.

Tutkimuksessa oli 229 potilasta, joista puolet kuului aktiiviryhmään ja puolet kontrolliryhmään.

Aktiiviryhmässä systolinen yläpaine oli keskimäärin 3,4 elohopeamillimetriä matalampi ja potilaat saavuttivat selvästi paremmin hoitotavoitteensa kuin vertailuryhmä.

Yhtä suuri systolisen verenpaineen lasku väestötasolla merkitsisi aivohalvausriskin vähenemistä jopa 30 prosentilla, ja sepelvaltimotaudin riski vähenisi 20 prosenttia ja sydänkuolemien riski 15 prosenttia.

Päätutkijan, professori Ilkka Kantolan mukaan tulokset osoittavat, että verenpaineen aktiivinen kotimittaus säästää terveydenhuollon resursseja. Lisäksi "valkotakkivaikutus" jää pois, kun potilaat mittaavat paineensa itse. Vanhastaan tiedetään, että tiedostamatonkin jännitys lääkärin tai hoitajan vastaanotolla saattaa nostaa painelukemia huomattavasti.

Ilmoita asiavirheestä