Ve­ren­luo­vut­ta­jis­ta on pulaa

Kevään aikana suomalaiset ovat luovuttaneet niukasti verta, ja Punaisen Ristin Veripalvelun varastot ovatkin huvenneet. "Toukokuu elettiin kädestä suuhun. Viime viikon aikana näytti kuitenkin siltä, että tilanne alkaisi helpottua", kertoo viestintäpäällikkö Helena Hurri Veripalvelusta.

Elintärkeää apua. Akuuttia leukemiaa sairastava oululainen Paavo Marjamaa tarvitsee verituotteita viikottain.
Elintärkeää apua. Akuuttia leukemiaa sairastava oululainen Paavo Marjamaa tarvitsee verituotteita viikottain.
Kuva: Heikki Sarviaho

Kevään aikana suomalaiset ovat luovuttaneet niukasti verta, ja Punaisen Ristin Veripalvelun varastot ovatkin huvenneet.

"Toukokuu elettiin kädestä suuhun. Viime viikon aikana näytti kuitenkin siltä, että tilanne alkaisi helpottua", kertoo viestintäpäällikkö Helena Hurri Veripalvelusta.

Hurrin mukaan luovuttajapula on jokakeväinen ongelma.

"Siihen aikaan ihmiset ovat kiireisiä. Juhlia valmistellaan ja maaseudulla on kylvöt."

Helena Hurri kertoo, että neljän viime viikon aikana verituotteita on tarvittu sairaaloissa tavallista enemmän.

Ylilääkäri Lauri Nuutinen Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiristä arvioi, että syynä on todennäköisesti kolaripotilaiden lisääntyminen.

"Nyt ihmisillä on vapaa-aikaa ja ollaan paljon liikenteessä. Kolareissa olleet monivammapotilaat tarvitsevat verituotteita", hän selittää.

Hoitotakuun vuoksi lisääntynyt leikkaustoiminta ei vaikuta merkittävästi verituotteiden tarpeeseen.

Eräs verituotteita viikoittain tarvitseva on oululainen Paavo Marjamaa, joka sairastaa akuuttia leukemiaa. Hänen neljä vuotta sitten sairastamansa leukemia uusiutui tänä vuonna, ja Marjamaa on ollut taas hoidossa Oulun yliopistollisessa sairaalassa toukokuun 9. päivästä lähtien.

"Kun kylänmiehet ja ystävät kysyvät, miten voisivat auttaa, sanon aina että menkää verenluovutukseen ja luuytimenluovuttajiksi", Marjamaa kertoo.

Luovutetusta verestä tehdään punasolu-, verihiutale-, ja jääplasmavalmisteita sekä lääkkeitä. Punasoluja annetaan muun muassa leikkauspotilaille, onnettomuuksien uhreille, anemiaa sairastaville ja keskosvauvoille. Verihiutaleet puolestaan ovat tärkeitä syöpäpotilaiden hoidossa. Jääplasmaa annetaan potilaille esimerkiksi suurten verenvuotojen yhteydessä.

Tämän vuoden alussa verenluovutuskelpoisuuden kriteerit muuttuivat, kun säännöt muokattiin Suomessakin EU-direktiivin mukaisiksi. Luovuttajien syyni on nyt monelta osin hiukan tiukempi.

Hurri kertoo, että tänä vuonna verenluovuttajia onkin pitänyt käännyttää pois vähän aiempaa enemmän.

Viime vuonna verta saattoi luovuttaa viikon kuluttua kuumeettoman flunssan sairastamisesta. Nyt aika on pidentynyt kahteen viikkoon. Synnytyksen jälkeinen verenluovutuskielto on pidentynyt 12 kuukauteen.



Joitakin
höllennyksiä


Joiltain osin määräykset ovat myös höllentyneet. Viime vuonna verta ei saanut luovuttaa, jos käytti useita verenpainelääkkeitä. Nyt se on kuitenkin mahdollista.

Uutta on myös se, että useimmat rokotteet eivät ole este luovutukselle, vaan verenluovutukseen voi mennä heti rokottamisen jälkeen.

Tatuoinnista ja lävistyksistä aiheutuva rajoitus on lyhentynyt puoleen vuoteen. Uuden seksisuhteen aloittaminen aiheuttaa kolmen kuukauden tauon verenluovutukseen entisen kahden kuukauden sijaan.

Suomen veripalvelutoimistoissa tarjottiin tiistaina kakkukahvit kiitokseksi verenluovuttajille. Näin juhlistettiin Maailman verenluovuttajien päivää. Kesäkuun 14. päivä on valittu verenluovuttajien päiväksi, koska se on ABO-veriryhmien löytäjän, Karl Landsteinerin, syntymäpäivä.

Veriryhmien löytyminen vuonna 1900 loi edellytykset verensiirtohoidon kehittymiselle.

Ilmoita asiavirheestä