Ve­ren­imi­jä­per­ho­nen yleis­tyy Suo­mes­sa

Verta imevä perhonen kyynelyökkönen on kotiutumassa Suomen luontoon. Lajista on tehty vuoden 2000 jälkeen yli sata havaintoa, ja se on ehtinyt levitä itärajalta länsirannikolle muutamassa vuodessa.

Verta imevä perhonen kyynelyökkönen on kotiutumassa Suomen luontoon. Lajista on tehty vuoden 2000 jälkeen yli sata havaintoa, ja se on ehtinyt levitä itärajalta länsirannikolle muutamassa vuodessa.

Kyynelyökkönen on nykytiedon mukaan ainoa perhonen, joka imee ihmisverta. Sen imukärsän kitiinirakenne on tavallista vahvempi, ja sen kärsässä on väkäset, jotka mahdollistavat ihoon kiinnittymisen. Yleensä perhosen imukärsä sopii vain veden ja kasvien nesteiden imemiseen.

Suomen Luonto -lehden kesäkuun numerossa julkaistiin tiettävästi ensimmäinen kuva, jossa kyynelyökkönen aterioi perhostutkijan sormesta. Tapaus ikuistettiin Venäjällä Vladivostokin lähettyvillä.

Perhosen pistos on huomattavasti hyttysen pistoa voimakkaampi. Pistosta jää varsinaisen imukohdan ympärille jälki, jonka läpimitta on kolmesta neljään senttimetriä.

- Pistos sattuu ja tuntuu, mutta ihmisen terveyden kannalta vaara on pieni, kertoo Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Ilmoita asiavirheestä