Venezuelan vasemmistolaisen presidentin Nicolas Maduron vastustajat syyttävät hänen tehneen vallankaappauksen, kun maan korkein oikeus otti lainsäädäntövallan itselleen parlamentilta. Tieto päätöksestä tuli julki torstaina.
Korkeimman oikeuden katsotaan tukevan Maduroa. Parlamentissa puolestaan poliittisen keskustan ja oikeiston oppositiolla on enemmistö.
Amerikan maiden järjestön OAS:n pääsihteeri Luis Almagro syytti hänkin Venezuelan vasemmistohallintoa demokratian hylkäämisestä. Niin ikään Yhdysvaltain ulkoministeriö tuomitsi parlamentin sivuuttamisen.
Venezuela on ollut jo pitkään sekä poliittisessa että taloudellisessa kriisissä. Maa on kärsinyt muun muassa ruoan ja lääkkeiden puutteesta öljyn hinnan laskun takia.
Kansainvälinen valuuttarahasto ennusti, että inflaatio nousee Venezuelassa tänä vuonna peräti 1 660 prosenttiin.
"Talouskriisin syy kapitalistien salaliitto"
Presidentti Maduro syyttää talouskriisistä Yhdysvaltojen tukemaa kapitalistista salaliittoa ja on torjunut ulkomaiset avuntarjoukset. Tosin hän nöyrtyi äskettäin pyytämään lääkeapua YK:lta.
Maduro nousi valtaan vuonna 2013 oppi-isänsä Hugo Chavezin kuoltua. Maduro peri Chavezilta valtion, jonka talous oli jo tämän omintakeisen sosialistispopulistisen politiikan, "chavismon", runtelema.
Chavezin valtakaudella korruptio lisääntyi ja Venezuelan öljyntuotanto laski. Samaan aikaan presidentti käytti miljardeja euroja öljyvaroja ohjelmiin, jotka tähtäsivät köyhyyden torjumiseen. Arvostelijoiden mukaan ohjelmat eivät olleet kestäviä ja niissä oli osin kyse Chavezin suosion pönkittämisestä.
Sosialistista agendaansa toteuttaessaan Chavez myös kansallisti suuren osan maan yrityksistä ja pelästytti ulkomaiset sijoittajat.
Talouskriisiä seurannutta poliittista kriisiä on yritetty ratkoa muun muassa Vatikaanin välityksellä. Hallitus ei kuitenkaan ole antanut mitään merkkejä siitä, että se olisi valmis jakamaan valtaa opposition kanssa.
Chavezin kaudella yhteiskunta jaettiin presidentin ystäviin ja vihollisiin, ja sama polarisaatio on jatkunut.