Maaliskuussa syöpään kuolleen presidentti Hugo Chávezin itseoikeutettuna manttelinperijänä pidetty Nicolas Maduro joutui yllättävän tiukoille sunnuntaina pidetyssä Venezuelan presidentinvaalissa.
Mielipidemittaukset lupasivat Madurolle selvää voittoa, joskin ero opposition vastaehdokkaaseen oikeistolaiseen Henrique Caprilesiin kapeni päivä päivältä vaalien lähestyessä. Chávezin vallankumouslinjaa tukeva Manduro sai äänistä 50,7 prosenttia Caprilesin yltäessä 49,1 prosenttiin.
Maduron oletettiin voittavan vastaehdokkaansa selvemmin lukemin etenkin kun Chávez ehti nimetä hänet suosikikseen juuri ennen kuolemaansa.
Oppositiojohtaja Capriles ei tunnustanut vaalitulosta, vaan on vaatinut äänten uudelleenlaskentaa. Maduro vastasi tähän lupaamalla tulosten tarkastamisen.
Chávez oli kiistelty presidentti koko presidenttiaikansa vuodesta 1999 aina kuolemaansa saakka. Hän onnistui samaan köyhän maan köyhimmän väestönosan tuen sijoittamalla öljytuloista saatuja varoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Vallankumouksellisen kokeilun kääntöpuolena oli Venezuelan talouden ajautuminen kurjaan tilaan, niin kuin on käynyt monissa muissa vastaavanlaisissa kokeiluissa.
Talouspolitiikka johti ruoka- ja energiapulaan. Myös kansalaisten turvallisuus heikkeni. Tämä puolestaan loi kasvualustaa opposition menestykselle.
Vaikka Venezuela jatkanee Chávezin aloittamalla linjalla, tyyli tuskin säilyy entisellään. Maduro on persoonana kalpea varjo räväkkäotteisesta ja värikkäästä Chávezista.
Maailma odottaa uudelta johtajalta edeltäjäänsä rakentavampaa otetta. Diplomatia kun ei ollut Chávezin suurimpia vahvuuksia.