Pääkirjoitus: Ei laak­soa, ei kuk­ku­laa – vaa­ka­suo­ra ta­lou­den kas­vu­käy­rä lisää sääs­tö­pai­nei­ta

Luitko jo tämän: Ase­ma­kaa­vois­ta va­li­tuk­set menevät Oulussa läpi ää­rim­mäi­sen harvoin

Kalevan vaalivartti: Se­bas­tian Tynk­ky­sen so­me­tai­dot ja tapaus Mikko Kärnä

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Ve­ne­väy­lien ruop­paus alkoi Ou­lus­sa, sy­vä­väy­lä vuo­ros­sa syys­kuus­sa – "suuri mer­ki­tys sekä Oululle että koko Poh­jois-Suo­mel­le"

Oulun kaupungin pienveneväylillä aloitettiin tiistaina kunnossapitoruoppaus.

Mikko Rahja huoltoveneen hytissä saapumassa lautalle.
Mikko Rahja huoltoveneen hytissä saapumassa lautalle.
Mikko Rahja huoltoveneen hytissä saapumassa lautalle.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oulun kaupungin pienveneväylillä aloitettiin tiistaina kunnossapitoruoppaus. Väyliltä poistetaan veden pohjaan kertynyttä maa-ainesta tarvittavan vesisyvyyden turvaamiseksi.

-

Veneväyliä ruopataan Oulujoen suistossa, Rajahaudassa, Taskisenperällä, Kiiminkijoella, Kurtinhaudassa ja Martinniemessä.

– Esimerkiksi kauppatorille ja venesatamiin tulevilla väylillä sekä Pikisaaren edustalla on useita vuosien saatossa mataloituneita kohtia. Niitä on ruopattu viimeksi noin 30 vuotta sitten, pääurakoitsijana toimivan R-Towing Oy:n toimitusjohtaja Pekka Rahja kuvailee.

Hänen mukaansa myös esimerkiksi Kiiminkijoella Haukiputaalla, Kurtinhaudassa ja Hartaanselällä on varsin paljon ruoppaamista.

– Kiiminkijoki on pikku hiljaa mataloitunut voimakkaastikin. Se näkyy kalustossakin, veneiden koko on aikojen saatossa pienentynyt.

Veneväylät ruopataan ruoppauslautassa kiinni olevan kauharuoppaajan avulla. Se kaivaa veden pohjasta proomun kyytiin maamassaa, joka kuljetetaan ja läjitetään Oritkariin Oulun sataman alueelle läjitysaltaaseen.

Työstä voi aiheutua haittaa vesiliikenteelle. Rahjan mukaan proomujen ohjailukyky on rajoitettu, minkä vuoksi veneilijöitä pyydetään hiljentämään vauhtia ruoppauslautan kohdalla. Kapeilla paikoilla puolestaan hinaajaproomu-yhdistelmää tulisi väistää.

Oritkarin satamassa puolestaan ryhdytään syyskuussa ruoppaamaan syväväylää, jonka kokonaispituus on 77 kilometriä ja joka yhtyy Kemin väylään. Väylä kulkee 22 kilometriä Oulusta vanhaa linjaa pitkin ja loput 55 kilometriä sijoitetaan uudelle reitille.

Syväväylä on 12,5 metriä syvä, kun nykyisin väylän maksimisyvyys on 10 metriä. 2,5 metrin lisäys merkitsee sitä, että kaksi kertaa nykyistä suuremmilla laivoilla on jatkossa mahdollisuus seilata Oritkarin satamaan.

– Syväväylällä on suuri merkitys sekä Oululle että koko Pohjois-Suomelle. Yritykset pystyvät kuljettamaan entistä halvemmalla tavaraa alueelta ja tuomaan tänne raaka-aineita, Oulun Sataman operatiivinen ja tekninen päällikkö Risto Niva kuvailee.