Ve­nei­li­jöi­den heikot taidot työl­lis­ti­vät me­ri­var­tios­toa Saa­ris­to­me­rel­lä

Huviveneilijöiden heikot merimiestaidot ovat entistä useammin merivartiostolle tulevien hälytysten takana. Saaristomeren merivartiostolle viime vuonna tulleista 608 hälytyksestä 111 johtui veneilijöiden avuttomuudesta.

Huviveneilijöiden heikot merimiestaidot ovat entistä useammin merivartiostolle tulevien hälytysten takana. Saaristomeren merivartiostolle viime vuonna tulleista 608 hälytyksestä 111 johtui veneilijöiden avuttomuudesta. Määrä oli lisääntynyt edellisvuodesta 42 prosentilla. Hälytysten kokonaismäärä säilyi vuoden 2001 tasolla.

Tyypillisiä merkkejä puutteellisista merimiestaidoista ovat bensiinin loppuminen, köyden juuttuminen potkuriin ja huono navigointitaito, joka johtaa eksymiseen tai karilleajoon.

Lukumääräisesti yleisin syy avuntarpeeseen oli kuitenkin edelleen tekninen vika, jonka vuoksi tuli 195 hälytystä.

Ensisijaisesti alkoholin aiheuttamia hätätilanteita oli 11. Vuoden aikana puhallutettiin yli 2 000 veneilijää. Ruorijuopoiksi osoittautui noin 3 prosenttia. Humalassa veneilleiden suhteellinen osuus puhalletuista pysyi edellisvuoden tasolla, vaikka puhalluskokeita tehtiin viitisensataa enemmän.

Viime vuoden vakavimmat pelastustapahtumat olivat maltalaisen rahtilaivan Fjord Pearlin kallistuma Utön lähellä ja suomalaisen hinaajan Ajaxin tulipalo Ahvenanmerellä. Molemmissa tapauksissa vältyttiin henkilövahingoilta.

Merivartiostoa työllistivät myös lukuisat turhaan annetut hätämerkit. Kolmesta tapauksesta merivartiosto teki rikosilmoituksen. Yksi on jo käsitelty oikeudessa, ja merkin antaja velvoitettiin korvaamaan aiheettoman etsinnän kulut. Maksimirangaistus perusteettoman hätämerkin antamisesta on kaksi vuotta vankeutta.

Ilmoita asiavirheestä