Vapaa-ajan veneilijät voivat turhaan kuormittaa ympäristöä, arvioidaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
Kemikaalituotevalvonnan johtaja Esa Nikunen epäilee, että osa veneilijöistä käyttää veneenpohjamaaleja väärissä paikoissa.
– Niiden tarve on sitä suurempi, mitä suolaisempaa vesi on. Jos Suomea ajatellaan, niin Itämeri on ainoa järkevä käyttöpaikka.
Tukesin mukaan veneenpohjaa ei tule maalata lainkaan, jos kotisatama on Perämerellä tai sisävesillä. Jos veneilykausi on lyhyt, voi pohjan maalata vain joka toinen vuosi.
Veneilijöiden suurimpana kiusana on merirokko eli näkki. Se voi jopa puolittaa nopean moottoriveneen vauhdin, jolloin myös polttoainekulut kasvavat. Nikunen sanoo, että tästä syystä veneilijät voivat turvautua veneenpohjamaaleihin kesän alussa.
Kriittisin aika veneen puhdistamiselle alkaa olla nyt, jos pohjaa ei ole maalattu. Merirokkojen toukat kiinnittyvät veneisiin heinä–elokuun vaihteessa, jolloin niistä on myös helpointa päästä eroon.
Nikusen mukaan kaikissa veneenpohjamaaleissa on myrkyllistä tehoainetta, joka vähitellen liukenee veteen. Maali voi joskus myös rapistua, jolloin se poistuu ympäristöön murusina.
Hänen arvionsa mukaan veneenpohjamaalit voivat aiheuttaa vesieliöille myrkkyvaikutuksia erityisesti pienvenesatamissa, missä veneitä on paljon vesimassaan nähden.