Venäläisvihjaukset Suomeen myytävän raakapuun tulli- ja vientimaksujen korotuksista ovat jääneet ainakin toistaiseksi silkaksi uhoksi. Suurimmat korotuspaineet ovat kohdistuneet sahatukkeihin.
Samaan aikaan naapurissa on annettu ymmärtää, että valmiin sahatavaran vientimaksuja alennetaan. Sanoman taustalla on venäläisten tarve lisätä omaa jalostuskapasiteettiaan ja saada myös länsiyritykset kiinnostumaan siitä. Joitakin pienehköjä sahainvestointeja Venäjän lähialueille on jo tehty. Lisääkin on luvassa.
Sahapuuta tuotiin Venäjältä viime vuonna noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Määrän ei uskota nousevan tänä vuonna. Sen sijaan koivu- ja haapakuitupuun tuonnin odotetaan jopa kasvavan tulevaisuudessa. Viime vuonna sitä tuotiin runsaat 10 miljoonaa kuutiota.
Venäläisen sahatukin hinta ei poikkea sanottavasti kotimaisesta. Kuhmolaisen Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nakari sanookin venäläisten ampuvan omaan nilkkaansa, mikäli lähtevät hinnoilla hurjastelemaan. Raakapuun viennistä saatavat valuuttatulot ovat maalle ja etenkin sen Suomen lähialueille edelleen elinehto.
"Kiinnostavuus venäläispuuhun ei ole juuri nyt muutenkaan huipussaan. Puu Venäjältä tulee kun on tullakseen, ja laatukin tahtoo olla vähän mitä sattuu", Nakari sanoo.
Kuhmo Oy ei tuo itse puuta rajan takaa, vaan ostaa sitä muiden tuomana. Venäläispuun osuus on viidenneksen luokkaa yhtiön noin 300 000 kuutiometrin sahaustavoitteesta.
Nakari uskoo suhteen säilyvän samana myös tulevaisuudessa. "Isommin sen varaan ei voi heittäytyä. Riski on vielä liian suuri."
Venäjällä jo useamman vuoden ajan valmisteltu metsälain uudistus on lisännyt epävarmuutta naapurin aikeista. Tietoa uudistuksen sisällöstä ja sen voimaanastumisesta on saatu hyvin niukasti.
Suomalaista metsäteollisuutta kiinnostavat erityisesti lakipakettiin kirjattavat metsien käyttö-, vuokraus- ja omistusehdot.
"Lain odotetaan ja toivotaan tuovan niihin selkeyttä ja ennustettavuutta. Ennen kaikkea on tärkeää tietää kuinka pitkäaikaisia sopimukset ovat", sanoo kehitysjohtaja Ilkka Kallio Stora Ensosta.
Lailla on määrä täsmentää myös Moskovan keskusvallan ja alueiden välistä roolia ja vastuita metsävarojen hyödyntämisessä ja hoidossa.
Venäjän maaliskuisten presidentinvaalien takia lain lopullinen hyväksyminen siirtynee ainakin syksyyn.
Suuret metsävarat
Kallio uskoo, että jatkossa Venäjän ja myös sen lähialueiden oma puunjalostusteollisuus kehittyy. Hän muistuttaa että Venäjällä on 23 prosenttia koko maailman metsävaroista ja yli puolet havumetsävaroista.
"Pitkän päälle on edullisempaa mennä sinne, missä on raaka-ainetta ja kuljettaa valmiita tuotteita. Mikäli myös lainsäädäntö selkiintyy ja toiminnan ennustettavuus maassa lisääntyy, mahdollisuudet myös länsi-investointeihin paranevat."
Stora Ensolla on jo omia, pienehköjä tuotantolaitoksia eri puolilla Venäjää. Investoinneista viimeisin on Impilahden saha lähellä Sortavalaa. Viime kesänä valmistuneen sahan tavoiteltu kapasiteetti on 100 000 kuutiometriä vuodessa.
Kallio luonnehtii tätä kahdeksan miljoonan euron investointia koepalloksi Karjalan tasavallassa. Mikäli kaikki sujuu toivotulla tavalla, myös jatkoinvestoinnit ovat hänen mukaansa mahdollisia.
Omia sahojaan Venäjän Karjalaan ovat virittelemässä myös ruotsalainen Swedwood ja oululainen JMC Finance Oy.
